Siirry pääsisältöön

uuden lajin opettelua

Luin tänään jostain vanhasta Sportista artikkelin uuden urheilulajin aloittamisesta aikuisiällä. Ja artikkelihan sopi muhun kuin nenä päähän. Tänä kesänä olen siis aloittanut täysin uuden urheilulajin. Hieman tämän lajin suuntaan menin jo syksyllä käydessäni opettelemassa lentopallon alkeita. Nyt pistin pökköä pesään hieman lisää ja aloitin sitten beachvolleyn (rantalentopalloksi kutsutaan myös).

Alkaneen loman kunniaksi olen sitten treenannut lajia hieman enemmänkin ja jeee edistystä on näkyvissä, kylläkin erittäin hitaasti....  Näin kahden päivän tehokuurin jälkeen on kyllä todella monta lihasta jumissa... Tiesittekö, että myös nimettömän lihakset voi saada jumiin... Voi ne, kirjoittaminenkin vaatii uskomattoman paljon ajattelua tällä hetkellä. Mutta anyway, tämä on mukavaa kipua :). Laji viihdyttää ainakin toistaiseksi hyvin, kehittymistä tapahtuu ja hengissä selviää kun toistelee "moka on lahja, moka on lahja..."

Elätän toivoa, että kesän lopussa pallo nousee jo sinne, minne sen haluaisin nousevan... :D

Mutta on muuten ollut yllättävän vaikeaa myöntää itselleen, että on jossain lajissa näin totaalisen huono ja vasta-alkaja...  Sikäli lapsena eri lajien aloittaminen on varmasti helpompaa, kun ei ole vielä niin kovin itsekriittinen. Samoin tuntee jotenkin nolaavansa itsensä, kun tekee niin typeriä virheitä. Mutta onhan ne muutkin niitä joskus tehneet (paitsi ne hillittömän lentopallogurut...).

Mutta täältä sitä noustaan. Kun aloittaa pohjalta, ei suunta voi olla enää kovin pahasti alaspäin :)

Kommentit

  1. Onnittelut uudesta aluevaltauksesta. Lentopallo ja varsinkin beach on ihan mahtavaa. Mäkin pelasin aiemmin lentopalloa, jouduin aikuisiällä opettelamaan mäkin aika alusta. Mun notkoselkäni vaan ei tykännyt, niin oli pakko luopua lajista. Mutta sairaan kivaa se on!

    VastaaPoista
  2. kiitokset :). Kivaahan tämä on ollut, mutta kyllä huutaa erinäiset paikat hoosiannaa tällä hetkellä...
    Mulla on kans vähän vanhoja vaivoja, joiden mielipiteitä beachista odottelen mielenkiinnolla. Vielä ei oo mikään paikka ainakaan täysin kieltäytynyt rantaelämästä, mutta katsotaan kuinka käy...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…