Siirry pääsisältöön

Helmikuussa luetut

Lee Child: Linnoitus
Jack Reacher- jännäri. Jälleen helppoa ja kivaa luettavaa.
Kävin muuten katsomassa Jack Reacher - leffankin.  Hieman nieleskelyä vaati sopeutua Tom Cruiseen päähenkilönä... Kirjassa päähenkilö on nimittäni n.195 cm iso, lihaksikas n.110 kg painava mies... Ja Tomppa, no se on Tomppa. Yllättävän hyvin kuitenkin toimi.

Riku Korhonen: Kahden ja yhden yön tarinoita
Tätä kirjaa hehkutettiin monessa paikassa ja senpä takia uskaltauduinkin tämän lukemaan vaikkakin Hyvästi tytöt -kirjan jälkeen en ollut aivan vakuuttunut Korhosesta. Mutta tämä kirja kyllä oli kehujensa arvoinen. Kirja koostuu useasta "palapelin palasta". Luvut kertovat eri asioista eri henkilöiden näkukulmista. Mutta loppujen lopuksi kaikki nivoutuu yhteen. Lähiötarinoita. Tykkäsin kovasti.

Anna-Leena Härkönen: Laskeva neitsyt ja muita kirjoituksia
Anna-lehden kolumneista koottu kirja. Hauskoja, oivaltavia, lyhyitä kolumneja. Kivaa luettavaa ja hauskan oivaltavaa.  
Jos kysyt mieheltä, onko tukka hyvin ja hän vastaa "joo", älä usko. Häntä kiinnostaa sinussa aivan muut kohdat kuin kampaus. 
Tämä kohta osui ja upposi :D

Iain M. Banks: Muista Flebasta
Hyvää perusscifiä :). Aloittaa Kulttuuri-sarjan. Pidin kovasti.

p.s. tämän kuun kummatkin lukupiirit lähestyvät uhkaavaa vauhtia (9 päivää ja 17 päivää jäljellä ennen niitä) ja kumpaakaan kirjaa en ole vielä aloittanut. hups. hups. hups. Elämässä on selkesti liikaa tapahtumia tällä hetkellä, lukeminen kärsii....  

Kommentit

  1. Heh, kyllä sä vielä ehdit. :)
    Oliko tuo Härkönen muuten sun oma vai lainasitko kirjastosta? Oon itse kanssa miettinyt sen lukemista, kun oon tykännyt aikaisemminsta Anna-Leenan kolumnikirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Härkösen kirjan lainasin kirjastosta. Muita sen kolumnikirjoja en olekaan lukenut, mutta pitänee ottaa ne lainauslistalle. ...kunhan saan purettua tuon mun hillittömän kirjakasan ensin... En muistakaan, että milloin mulla ois viimeksi ollut näin vähän aikaa lukea. hämmentävää.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…