Siirry pääsisältöön

Elämänlaatua parantavia valintoja osa1: siivooja

Olen viime aikoina pyrkinyt useassa asiassa tekemään valintoja, jotka vähintäänkin parantavat elämänlaatua (tai eivät ainakaan sitä vähennä). Yksi tällaisista valinnoista on ollut siivoojan palkkaaminen.

Nyt kun neliöt ovat taas huomattavasti pienemmät, on tämä ollut rahallisesti mahdollista. Ja jokaisen sentin väärti.
Se tunnelma, kun tulee töistä kotiin siivottuun kotiin. Kotiin, joka tuoksuukin siivotulta. Ei pölyä, ei likaisia pöytiä. Sohvatyynyt ojennuksessa, hanat kiiltävät. Suihkutilojen lasiovet ovat puhtaat. Tavarat nätisti. Kaikki on niin paljon siistimpää kuin meidän oman siivouksen jäljiltä (selkeästi ammattilaiset osaavat hommansa tässäkin asiassa).
Meillä siivooja käy kaksi kertaa kuussa. Siivoukseen kuuluu imurointi ja lattioiden pyyhkiminen, pöytäpintojen pyyhkiminen, suihkutilojen ja vessojen siivoaminen, mikron peseminen ja varmasti kaikkea muutakin, jota en huomaa listata (kuten listojen pyyhkiminen). Joka kerta, kun mietinkin siisteyden astetta siivouksen jäljiltä, alkaa hymyilyttämään. Kuinka voikin tulla niin iloiseksi siitä, että on siistiä. Tokihan meillä on siistiä silloinkin, kun itse siivoamme (joka toinen viikko siis nykyään), mutta ei näin siistiä.
Ei voi sanoa, että meidän taloudessamme kukaan varsinaisesti inhoaisi siivoamista (tosin ei varmasti rakastakaan), mutta näin aikaa vapautuu muulle. Ja edelleen se fiilis. Liäsksi on ihanaa, että joku muistaa tyhjentää myös leivänpaahtimesta muruset pois.

Siivous kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin, joten sen jälkeen hinta kuussa ei ole mikään mahdoton.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj