Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2017.

Kohti joulua osa 2

Viime viikon aikana joulua kohti meneminen eteni. Viikon aikana ollaan suunniteltu erilaisia jouluun liittyviä tapahtumia tälle vuodelle. Lisäksi talouden aikuiset ovat käyneet tahoillaan pikkujouluissa. Ja alkuviikosta valmistui myös joulun kukka-asetelma.

Saa tosin nähdä, ehtivätkö hyasintit kukkia täysin ennen joulua. Öistä tulikin yllättäen sen verran kylmiä, etten ole uskaltanut säilyttää asetelmaa parvekkeella kukkimisen hidastamiseksi, kuten olin suunnitellut.

Ensimmäiset joulutortut tuli myös syötyä sukulaisvierailulla, sekä suunniteltua joululahjoja. Ja aivan kohtahan se on jo joulukuukin.

Levain

Levain on ravintola, johon olen halunnut jo kauemman aikaa mennä. Jostain syystä aikataulut olivat aina haasteellisia ja ravintolan testaaminen venyi ja venyi. Vihdoin kuitenkin ehdimme H:n kanssa viettämään hieman extempore treffi-iltaa Levainiin.
Levain on pieni ravintola, joka on tunnettu leivistään. Itse yritän nykyään vältellä liiallista leivän syömistä, mutta tässä ravintolassa se ei ollut mahdollista. Leivät olivat nimittäin todella hyviä. Leipien lisäksi itse ruoat aiheuttivat ihastuneita huokauksia. Oma alkupalatartar oli lähes täydellinen eikä pääruokana syöty lohipastramikaan jäänyt kauaksi jälkeen.

Levain on ns. helppo paikka piipahtaa. Ei turhaa pönötystä eikä hienostelua. Itse koin ravintolan olohuoneen jatkeeksi, jonne voi yhtä hyvin piipahtaa lasilliselle kuin syömäänkin. Palvelu oli lämmintä ja ystävällistä ja kaikki sujui jotenkin tosi mukavasti. Meidän treffi-iltana vettä tuli saavista kaatamalla, joten ravintola oli sellainen lämmin keidas, jossa viettää iltaa.

Kohti joulua osa 1

Viime viikon aikana joulu alkoi rakentumaan meidän huusholliin. Kuin vahingossa ullakolta siirtyi osa jouluvaloista alas. Pienellä pähkäilyllä syntyi uusi asetelma tälle joululle. Ainoana vanhana asiana olivat pallerovalot.

Sisäkuusiviherkasvi jäi käteen Plantagen-vierailulla. Valot pääsivät kesällä hankitun juoma-astian sisälle. Ja paikkansa asetelmaan löysi myös Skotlannista hankittu puutähti. 
Joulutunnelmaan viritti myös sunnuntaiaamun uuniriisipuuro. Pienissä määrissä herkullista.

(Tarkoituksena on raportoida lyhyesti joka viikko, miten joulun odotus on edennyt tässä taloudessa. Pienin askelin kohti joulua siis.)

Varastettuja pieniä hetkiä

Kaiholla muistelen edelleen syyslomaa (joka siis loppui huikeat 3 viikkoa sitten... aika tuntuu huomattavasti pidemmältä). Sitä kun oli aikaa olla ja katsella. Nukkua ja syödä hyvin. Kävellä päämäärättömästi ja istahtaa sopivan näköisen kahvilan/baarin/ravintolan terassille. Tuntuu, että loman jälkeen on palattu täsmälleen samaan oravanpyörään kuin ennen lomaakin. Eli kiire, kiire ja kiire. Näin kolmen viikon huimalla kokemuksella voi kuitenkin todeta, että jotain on muuttunutkin. Tässä meidän sekalaisessa kokoonpanossa on nimittäin nyt selkeästi yritetty hidastaa ja varastaa pieniä rentouttavia hetkiä. Eräs viikonloppuaamu katettiin neljälle aamupala. Pataleipä valmistui uunista ja kynttilätkin ehdittiin laittaa pöytäään. Istuttiin ja syötiin (ja hoputettiin vain yhtä alamittaisista). Ja välittömästi pöydästä nousemiseen jälkeen jatkuikin hektinen arki (johon liittyi kolmet erit kisat, kolmella eri paikkakunnalla). Yksi arki-ilta siivosimme H:n kanssa hikihatussa, vedimme muovi…

Pyhäinpäivä

Eilen oli pyhäinpäivä.
Aamulla matkatessani yhden alamittaisen kanssa voimistelukisoihin julkisilla kävimme keskustelua aiheesta, miksi osa kaupoista on kiinni. Siitä, ketä muistetaan pyhäinpäivänä ja miksi juuri silloin. Meillä ei varsinaisesti vietetä pyhäinpäivää niin kuin ei kovin montaa muutakaan pyhäpäivää.


Halloweenin juhlimisenkin olin aikonut skipata tältä vuodelta (ensin tosin aiottiin järjestää naapuruston lapsille Halloween-disco, mutta aikapula iski). Iltasella ollessani kahdestaan kotona toisen alamittaisen kanssa ruvettiin sitten kuitenkin kaivelemaan ullakolta kertynyttä halloween-krääsää. Ja sitähän oli gröhöm yllättävän paljon. Niillä sitten somistettiin ruokapöytä illallista (joka syötiin kotiutumisajoista johtuen vasta 21.00. Väitimme olevamme Etelä-Eurooppalaisia viime aikojen lomamatkojen kunniaksi) varten.

Siinä sitten tacojen seassa seikkailivat sulassa solussa pääkallot, kurpitsat ja hämähäkit. Seinällä roikkui hieman seittiä ja kynttilät valaisivat koko tal…