Siirry pääsisältöön

Tekstit

Minikasvihuoneet

Muutamana aamuna tässä taloudessa on herätty jo ihanaan keväiseen auringonpaisteeseen. Linnut laulavat ulkona ja sää alkaa muistuttaa jo yleisestikin ottaen kevättä (mitä nyt iki-ihana räntäsade muistuttaa talvesta ja välillä on niin pilvistä, ettei auringosta näy pilkahdustakaan).

Kevään kunniaksi narsissit ovat jo muuttaneet ulkoruukkuihin ja sisälle on ilmaantunut basilika + timjami. Talvella kaupasta ostetut yrttiruukut majailevat aina muutaman päivän laseissa keittiötasolla. Aika nopeasti ne kuitenkin nuupahtavat valon puutteeseen. Näin kevään korvilla kaupasta ostetut yrtit ovat kuitenkin muuttaneet lasipurkkeihin. Lasipurkit ovat vanhoja, monen mutkan kautta meille päätyneitä.
Yrtti sisään, pientä kastelua silloin tällöin ja kas, yrtit kukoistavatkin useamman viikon (ja ainakaan vielä ei ole tullut hirmuista ötökkäinvaasiota). Kovin näppärää. Lisäksi ne näyttävät oikein kivoilta ikkunan edessä hengaillessaan.
Viime aikoina basilika on päässyt aika usein maustamaan järjettömän …
Uusimmat tekstit

Oodi ilolle

Alitajunta on jännittävä kapistus.

Olen käynyt kuukauden sisään nyt muutaman kerran ihanassa Oodissa (kirjastossa siis). Jokaisella kerralla olen ihastellut arkkitehtuuria, valoa ja tunnelmaa. Jokaisella kerralla päässä on soinut myös osia kappaleesta, jonka nimestä ei ollut mitään tietoa. Tai ainakaan tietoista tietoa (muisti kun on allekirjoittaneella monissa asioissa erittäin huono). Kappale on klassista musiikkia ja olin aika varma, että joskus sitä olen pianolla soittanut.
Tänään tätä kirjoitusta (jossa oli tarkoitus kirjoittaa Oodista eikä alitajunnasta) pohtiessa tuli mieleen Oodi ilolle -sanapari. Googlasin huvikseni ja tadaa: Oodi ilolle on osa Beethovenin 9. sinfoniasta ja sehän siellä päässä oli soinut (ja juu, olen soittanut sitä ala-asteella pianolla). Kuinka osuvaa, koska tämä kirjasto on tosiaan oodi ilolle.
Valon, arkkitehtuurin ja tunnelman lisäksi iloa aiheuttavaa Oodissa ovat lukuisat tuolit/lukupaikat. Niitä on niin paljon, että aina olen löytänyt itselleni sopivan…

Hiihtoloman tunnelmia @Singapore

Sinne se hiihtoloma huiteli. Jäljellä on lievät rusketusrajat, rohtuneet huulet (vaikka pääkaupunkiseudulla onkin nyt aika lämmin, niin huulien mielestä aivan liian kylmää) ja rentoutunut olo. Reissu meni hyvin.
Etukäteen meitä aikuisia jännitti yhteensä 15 tunnin lennot vaihdolla kera 10 - 14-vuotiaiden. Turhaa jännitettiin. Jokainen lento sujui hyvin. Alamittaiset nukkuivat lennoilla sopivasti, mutteivät liikaa. Viihdyttivät itseään leffoilla ja söivätkin kohtuullisesti. Lentojen ajankohdat valittiin niin, että aikaerorasitus olisi mahdollisimman pientä. Sekin onnistui hyvin :). Perillä Singaporessa oltiin paikallista aikaa klo 17.00 (oltiin herätetty lapset 13.00 Singaporen aikaa). Kaikki pysyivät hereillä 23.00 asti ja aamulla oltiinkin sitten oikeassa ajassa.

Takaisin tullessa lähdettiin Sporesta 01.30. Lapset nukahtivat lähes heti ja herättyään noin 8 tunnin päästä oltiinkin jo melkein vaihtoasemalla Sveitsissä. Illalla nukkumaan Suomessa normisti ja jälleen seuraavana aamuna …

Kestävä vaatekaapin sisältö

Tein tässä joku aika sitten hiilijalanjälkitestin (voit tehdä sen täällä). Silmiä avaavaa (no ei oikeasti, tiesin ilman testiäkin) oli Singaporen lentojen vaikutus. 1500 kg C0_2:n vaikutus..... Onneksi näitä ei nyt joka vuosi tule (vaikka nyt onkin jo toinen vuosi peräkkäin).
Ilman Singaporea hiilijalanjälkeni on 6100 kgCO_2. Näköjään keskimäääräistä pienempi. Eniten tulee liikenteestä. Se ei varsinaisesti yllätä, koska matkustan töihin joka aamu autolla (tosin sähköhybridillä, joten päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin bensa-autolla) vaikkakin iltaisin käytän lähinnä julkista liikennettä (myös töistä pois tulemiseen). Kilometrejä syntyy joka tapauksessa.  Asumiseen kuluu selkeästi vähemmän kuin keskimääräisesti testin tehneellä. Pienet neliöt ja uusi talo (+kaukolämpö) vaikuttavat positiivisesti. Lihaa syön erittäin vähän, joten sen ansiosta luultavasti ruoan vaikutuskin on keskimääräistä pienempi.  
Iloisin olen kuitenkin tavaroiden ja hankintojen pienestä laatikosta. Siihen n…

Matkakuumetta

Harvoin on tässä taloudessa kärsitty matkakuumeesta niin paljon kuin nyt. Varsinkin allekirjoittanut ei meinaa housuissaan pysyä. Sillä tällä matkakuumeella on kohde ja ajankohtakin jo olemassa. Ja mikä parasta, matka alkaa jo vajaan kahden viikon päästä. Alle kaksi viikkoa!

Tähän matkakuumeeseen on kuulunut lämmöstä haaveilu. Kesävaatteiden sovittelu. Unelmoiminen uima-altaasta. Nähtävyyksien selailu netistä (ja alamittaisten urakka: miniesitelmät kohteesta). Ja toki kaikenlainen aikatauluttaminen, jotta reissuun päästään ja kaikki tavarat ja ihmiset ovat mukana (ihan hyvä tavoite).
Tänäkin vuonna matkakohteena on ystävämme Singaporessa. Viime vuonna reissasimme pariskuntana, tänä vuonna myös alamittaiset ovat mukana. Tiedossa siis varmasti väsyttävä lento itse kullekin (tässä vaiheessa padeihin on ladattu jo elokuvia, kirjastosta on lainattu kirjoja itse kullekin, ja eväsmietinnät on hoidettu). Fiksut ihmiset olisivat ehkä ottaneet suorat lennot, mutta aikataulullisetsti ja hinnalli…

Asiaa hampaista

En ole koskaan pitänyt hammaslääkärissä käynnistä. Lapsena suorastaan vihasin sitä. Onnistuin saamaan miljoona (no hieman liioitellen) reikää ja lisäksi vielä kävin läpi oikaisuhoidot.
Hampaita harjasin ahkerasti aamuin illoin, mutta niitä - - - :n reikiä tuli silti.

Nyt aikuisena uusia reikiä ei ole enää pahemmin (koputus puuhun) ilmaantunut. Eikä se hammaslääkärikään tunnu enää aivan niin pahalta ajatukselta. Tähän on vaikuttanut paljon se, että olen käyttänyt sekä aikaa, vaivaa että rahaakin hyvän hammaslääkärin löytämiseen. Viime vuosina hammaslääkärissä käynti on ollut jopa ihan siedettävää. Tosin edellisestä kerrasta on jo yli 2 vuotta, koska reikiä ei ole (koputus jälleen puuhun) näkynyt. Hammaslääkärin kanssa totesimme, että toistaiseksi riittääkin vuosittaiset käynnit suuhygienistillä.

Tällä viikolla olikin sitten se aika. Osa vihaa suuhygienistilläkin käyntiä, itselleni tämä on huomattavasti pienempi paha kuin hammaslääkäri. Tämä johtuu äänistä... Poran ääni (varsinkin se vi…

Il bucatino -ravintola

Hyvät italiaiset ravintolat ovat Helsingissä harvassa (toki vain oma mielipiteeni), mutta kun sellaiseen törmään, niin se onkin sitten todella hyvä. Il Bucatino (Tehtaankatu 38) on juurikin tällainen loistava peri-italialainen pieni ravintola, jonka ruoka oli herkullista.

Ravintola on aika pieni yhtenäinen tila (asiakaspaikkoja noin 40), jonka tiiviys lisää italialaista tunnelmaa.  Me ruokailimme pariskuntana, mutta samaan aikaan ravintolassa oli syömässä myös perheitä ja kaveriporukoita.
Il bucatino on trattoria, jonka on perustanut kolme italialaista miestä. Ainakin meille jäi sellainen olo, että herrat edelleen itse työskentelevät ravintolassa. Henkilökunta oli suurimmaksi osaksi italiaista, mutta suomen kieli sujui tarjoilijoilta hyvin. Ja palveluhan oli todella hyvää. Niin hyvää, että kun lähtiessämme unohdin reppuni tuolin alle, niin ravintolasta soitettiin jo muutaman minuutin päästä H:lle (jonka nimellä pöytävaraus oli), että onkohan meillä jäänyt tavaroita... Ihailtavaa toimi…