Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2018.

Voihan hoitoaine ja muut 109 purkkia

Noin kolme vuotta näköjään edellisen kerran tutkailin purkkeja ja purnukkoja ja pyrin vähentämään niitä. Silloin motivaattorina oli lähestyvä muutto (kirjoitus löytyy täältä). Ja tadaa, jälleen sama puuha ja jälleen muutto on lähestymässä (näillä näkymin siihen on aikaa noin puoli vuotta).
Viimeksi syy järjettömään purkkimäärään oli käytännössä vain ja ainoastaan allekirjoittaneessa. Skidien kasvaessa, en näköjään ole enää ainoa purkkihamsteri.

Nostin kylmästi kaikki kodinhoitohuoneen purkit ja pullot pöydälle (kodinhoitohuoneessa ovat säilössä ne, mitä ei käytetä juuri tällä hetkellä aktiivisesti), samoin kylppärin. Heitin pois selkeästi vanhentuneet asiat ja tyhjät (!!!) purkit. Mutta silti saldo oli tämä
3 vartalonkuorinta-ainetta
2 jalkarasvaa (+käytössä oleva)
1 vartalovoide (+käytössä oleva)
3 vaahtoavaa kasvojenpuhdistusainetta (joita en käytä enää kasvoihin, joten nämä on lisättävä käytännössä suihkusaippuoihin)
6 avattua suihkusaippuaa
Ja 6 avaamatonta
4 avattua shampoota
Ja …

Talvi-ihon kosteuttajat

Olen useana talvena kärsinyt erittäin kuivasta ihosta, mikä on hieman haastavaa. Perusluonteeltani iho on nimittäin enemmän rasvoittuva kuin kuiva. Talvisin nenän päältä kuivaa iho niin, että välillä kuivaa ihoa lähtee pieniä "laattoina" (nenä tavallaan hilseilee). Poskipäihin saattaa myös ilmaantua kuivia läikkiä. Yhtälailla myös kädet kuivuvat ja iho vähän kaikkialta muualtakin. Kädet ja vartalon saa kuitenkin yleensä rasvaamalla kuriin, mutta ne kasvot....

Syksyllä päätin panostaa tähän asiaan ja pyrkiä aktiivisesti estämään kasvojen ihon kuivumisen. Meikkaan päivittäin kevyesti töihin, joten rasvaa ei voi olla koko ajan lisäämässä. On siis pärjättävä aamuin + illoin tapahtuvalla ihonhoidolla. Luin blogeja, luin artikkeleita, kyselin kaupoissa. Olen siirtynyt käytännössä kokonaan kaikessa kosmetiikassa ja ihonhoitotuotteissa luonnonkosmetiikkaan, joten sieltä piti löytyä ratkaisu tähän ongelmaan. Ja nyt tuntuu siltä, että onkin löytynyt. Jos vaan muistan huolehtia sekä aa…

Rentoutumista museoiden*

Lauantaina oli pitkästä aikaa museointipäivä. Aamupäivällä suuntasin keskustaan ja matkalla ihastelin lapsia, jotka olivat hiihtämässä ja laskemassa mäkeä (ihanaa, että ainakin vielä joillakin on omat sukset). Ensimmäinen museointikohde oli Ateneum, jossa erityisesti kiinnosti veljekset Von Wright -näyttely. Olin hieman skeptinen etukäteen, koska linnut eivät suuremmin itseeni kolahda. Toki käsin piirretyt tai maalatut yksityiskohtaiset kuvat linnuista ovat hienoja, mutta ne eivät aiheuta itsessäni sen suurempia värähdyksiä. Mutta niitä värähdyksiä tulikin aivan muualta. Nimittäin Ferdinand Von Wrightin maisemat olivat hienoja. Erityisesti Savosta maalatut metsäpolut ja maalaistalojen pihat sykähdyttivät. Pitkästä aikaa tuli sellainen olo, että jokin taideteos osui ja upposi.
Ateneumissa ihastelin jälleen kerran myös itse rakennusta. Kuinka hieno se onkin. Pylväät, lattiat, ikkunat. Ja kaikki tämä on ollut vuodesta 1887. Mieletöntä. Tällä kertaa olin museointikierroksellani liikentees…

Vaateostoksista ja niiden vähentämisestä

Viime vuonna päätin tarkkailla erityisesti omia vaateostoksiani. Ekologisesti ajateltuna vaatteet ja niiden ostaminen ovat nimittäin suuri haaste. Ongelmana ovat muun muassa
Vaatteiden runsas ostaminen uusien muotien mukaanRoskikseen päätyvät vaatteet (jotka tosin nykyään päätyvät ilmeisesti polttolaitokseen, joten ei niin huono asia kuin kaatopaikat)Halvalla tehdyt heikkolaatuiset vaatteet, joiden ei ole tarkoitettukaan kestävän montaa pitokertaaVaatteiden pesuVaatteissa oleva muovi, joka päätyy pyykinpesun mukana ympäristöönVaatteiden käyttöön käytetyt luonnonvaratVaatteiden valmistusolosuhteet Olen todella huono varmistamaan vaatteiden ekologisuuden. Koen haasteellisena selvittää, missä vaatteisiin käytetty kangas on valmistettu ja mitä ongelmia siinä on ollut. Omiksi tavoittekseni otinkin siis
Ei vaatteita roskikseenEi turhia vaateostoksiaEi vaatteita, joiden näen suorilta kestävän huonosti kulutusta. Pyrin siis ostamaan kestävää laatuaOstan vain sellaisia vaatteita, joiden käyttäm…

Bujo nro 2

Nyt on takana reilu vuosi bujoilua (edellisen kirjoituksen voit katsoa täältä) ja kyllä, tämä on ollut toimiva systeemi. Paljon parempi kuin kalenteri (jouduin hieman miettimään, että käytinkö ylipäätänsä kalenteria ennen bujoa. Käytin.).

Aloitin alkavan vuoden kunniaksi myös uuden bujon. Edelliseen (vihreään ystävääni) jäi noin 30 tyhjää sivua.  Päätin jättää nuo sivut harjoituksia varten ja aloittaa uuden vuoden uudella kirjalla. Sen verran kiinni kalenteriajatuksessa kuitenkin edelleen olen. Bujoilussa taitaa olla kaksi koulukuntaa uuden bujon aloittamisessa. Toiset aloittavat uuden, kun vanha tulee täyteen ja toiset taas toimivat samoin kuin minä.

Mitä vanhasta bujosta otin mukaan uuteen bujoon?

Vuosinäkymän. Tähän saa helposti merkittyä kuukausien päästä tapahtuvia asioita. Vanhassa bujossa oli myös oma sivu vuodelle 2018, josta siirsin tapahtumia uuteen vuosinäkymään.Kuukausitrackerit. Niihin merkkailen kuukausittain askeleita, yöunien pituutta, veden juontia, hedelmien/marjojen …

Lux 2018

Tänäkin vuonna suuntasimme ihanan ystäväpariskunnan kanssa ensin LUXiin ja sitten syömään. Aloitimme kuitenkin kierroksemme Vennissä skumppalasillisilla. Ja sen jälkeen suuntasimme kierrokselle kuten aika moni muukin... Viime vuonna onnistuimme kiertämään teokset (vahingossa) väärässä järjestyksessä. Tänä vuonna se ei olisi onnistunut. Opasteet olivat nimittäin hyvät ja ilman karttaa olisi pärjännyt mainiosti (kartan voi kuitenkin ladata pdf:nä Luxin sivuilta infosta). Lisäksi väkeä oli niin paljon, että joukosta oli mahdotonta eksyä.
Tänä vuonna Luxissa ei ollut yhtään erityisen mieletöntä valoteosta. Mutta hyviä teoksia riitti. Kierros alkoi Espan puistosta pienillä teoksilla ja ne olivat hieman haastavia. Jonoa ja ruuhkaa syntyi koko ajan ihmisten yrittäessä nähdä pieniin (siis noin ison pahvilaatikon kokoisiin) ruutuihin. Ei toiminut. Isoimmat kokonaisuudet olivat tänä vuonna parhaita. Meidän suosikiksi valikoitui Erottajan paloasema komeissa väreissään. Myös arkkitehtuurimuseon s…

Vuosi 2017

Vuoden 2018 otimme vastaan mun kotikotona lumen ja oikean talven keskellä. Vietimme aikaa ulkona niin aattona kuin vuoden ensimmäisenä päivänäkin (ja ehdin laskea kummankin vuoden ensimmäisen pulkkamäen). Katsoimme ilotulituksia, paistoimme makkaraa nuotiolla, potkuttelimme potkukelkalla (alamittaisten ensimmäinen potkurikerta.... ja siitä kyllä otettiinkin ilo irti), katsoimme leffoja. Rentouduimme ja nautimme siitä lumesta. Kuinka ihanan valoisaa kaikki olikin lumen myötä päivisin ja öisinkin kuutamo valaisi lumihangen.
Mutta mitenkäs se vuosi 2017? Se sisälsi ainakin kivoja matkoja. Matkasimme skidien kanssa autolla Slovakiaan hiihtolomaksi ja selvisimme hengissä sekä ilman suuria riitoja matkasta. Kesällä kävin ystävän kanssa Skotlannissa huristelemassa autolla. Ja syksyllä käytiin vielä H:n kanssa pariskuntareissulla Barcelonassa. Lisäksi Tallinnassa tuli käytyä muutamaan otteeseen.

Luin vuoden aikana 79 kirjaa, joista parhaimpina jäivät mieleen (ei missään erityisessä järjestyks…