Siirry pääsisältöön

Kesän kirjoja

Tänä kesänä on tähän mennessä tullut luettua yllättävän vähän. Maalla ollessa lukeminen keskittyi, harvinaista kyllä, lehtiin. Tämän kesän saldoon kuuluvat muunmuassa seuraavat kirjat:

Olli Jalonen: Poikakirja
Kirja, jonka valitsin paremman puutteessa, mutta joka osoittautui yllättävän hyväksi. Kirja kertoo 1960-luvun elämästä koulupojan näkökulmasta.

Cecelia Ahern: Mitä huominen tuo tullessaan
En oikein osaa sanoa, pidinkö tästä kirjasta vai en. Kirja oli kyllä helposti luettavaa ja se piti mielenkiinnon yllä. Ja tarina oli kesään sopivaa hömppää. Mutta jotenkin tämä ei kuitenkaan kolahtanut. Tarina oli ehkä hieman liian mielikuvituksellinen.

John Simon: Koneen ruhtinas, Pekka Herlinin elämä
 Kirja, jonka luin, koska mitään muuta luettavaa ei enää ollut. MUTTA yllätyin positiivisesti. Kirjailijan tapa kirjoittaa oli välillä hieman puiseva ja toistoa oli välillä paljon (jopa mun muistilla varustettu ihminen kyllä muisti, että montako hehtaaria maatilan koko oli...). Mutta kokonaisuudessaan kirja oli mielenkiintoinen, tykkäsin.

Stephenie Meyer: Aamunkoi
Houkutus-sarjan viimeinen osa. En ole osannut vielä oikein päättää, että tykkäsinkö kyseisestä sarjasta vai en. Kirjoitustyylistä tykkään ja koko sarja on helposti luettavaa ja siihen jää koukkuun, mutta mitään kovin uutta ajateltavaa kirjat eivät anna.

Cecelia Ahern: Suoraan sydämestä
Huomasin nyt vasta, että tämänhän oli kirjoittanut saman kirjailija kuin Mitä huominen tuo tullessaan -kirjan. No, tämäkin oli sopivaa kesähömppää ja jälleen hieman ylimielikuvituksellista. Ei ehkä sovi niin tällaiselle yltiörealistille.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Beijing8

Tässä vaiheessa vuotta väsymys alkaa hieman (no, aika paljon enemmänkin) painaa päälle. Väsymyksen saapuessa, mielikuvitus tuntuu väistyvän taka-alalle. Tästä seuraa se, että vapaat illat pääsevät yllättämään ("mitä, eikö nyt olekaan skidejä?" "siis, eikö kummallakaan ole mitään menoa?"), mikä on sikäli aina iloinen uutinen. Näille vapaille illoille tekemisen keksiminen tuntuukin olevan haastavampaa. Aika usein olemmekin H:n kanssa jääneet ihan vain kotisohvalle. Viime viikonloppuna kuitenkin kiskoimme itsemme liikenteeseen ja suuntasimme Kampin kauppakeskuksen viidenteen kerrokseen: Kampin Kortteliin. Korttelissa on kymmenen (tai sitten laskin väärin) erilaista ravintolaa, jotka eivät todellakaan ole perinteisiä kauppakeskusravintoloita. Ylipäätänsä tilasta ei tullut mieleen mitenkään kauppakeskus, koko tila oli nimittäin aika tyylikäs ja samaan aikaan kodikas. Kauppakeskuksen kuulutukset eivät ylös kuuluneet ja koko tila oli erittäin siisti ja lisäksi yllättävän …