Siirry pääsisältöön

lenkkeilyä

Tämän syksyn liikuntaintoiluun on kuulunut myös lenkkeilyn aloittaminen. Mun tarkoituksena on siis liikkua vähintään 3 päivää viikossa (mielellään enemmänkin) ja lenkkeily on useimmiten se kaikkein matalimman kynnyksen vaihtoehto. Mutta kun se lenkkeily yksin on aika tylsää... Tänä syksynä (ok, ei tää oo vielä syksyä. Loppukesästä siis) olen kokeillut sitten löytää erilaisia virikkeitä lenkille. Ja onhan niitä muutama löytynytkin.

Ensinnäkin hankin puhelimeeni android marketista saatavan Endomondon Sports Trackerin. Samanlainen (ainakin melkein) ilmeisesti löytyy myös uusimmista nokialaisista. Tämän kanssa olen sitten lenkkeillyt. Kotoa lähtiessä Sports Trackeri päälle ja tadaa se mittaa ajan ja matkan. Loistavaa. Ja hyvää on myös se, että lenkin jälkeen näen netistä oman reittini (+kaiken maailman nippelitietoja, kuten kauanko käytin aikaa mihinkin kilometriin).

Lisäksi löysin vihdoin ja viimein äänikirjat. Kauan olen jo harkinnut sellaisten lataamista ipodiin tai puhelimeen, mutta ajatuksista tekoihin -vaihe ei oikein ikinä käynnistynyt. Nyt sitten vihdoin viimein latasin ystävältäni K:lta muutaman äänikirjan puhelimelle (kätevää, koska raahaan sitä nyt kuitenkin lenkillä mukana Sports Trackerin takia). Nyt onkin sitten tullut kuunneltua Arthur Conan Doylen tarinoita Sherlock Holmesista. ...Ja täytyy tunnustaa, että tämä on itse asiassa ensimmäinen kerta, kun olen lukenut (tai no tässä tapauksessa kuunnellut) yhtään Sherlock Holmes -kirjaa...

Mutta siis näiden parin apuvälineen kanssa lenkkeilystä on tullut jo vallan mukavaa. Ja olenkin nyt kipitellyt sitten tässä lähimaastossa aivan uusia reittejä. Sports Tracker myös helpottaa matkan ja ajan arviointia. Ei tuu liian lyhyitä lenkkejä, mutta ne ei myöskään veny liian pitkiksi.

Ai niin. Mun lenkit ovat siis aina kävelylenkkejä. Polvet ei oikein tykkää juoksemisesta. Enkä mäkään....

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Beijing8

Tässä vaiheessa vuotta väsymys alkaa hieman (no, aika paljon enemmänkin) painaa päälle. Väsymyksen saapuessa, mielikuvitus tuntuu väistyvän taka-alalle. Tästä seuraa se, että vapaat illat pääsevät yllättämään ("mitä, eikö nyt olekaan skidejä?" "siis, eikö kummallakaan ole mitään menoa?"), mikä on sikäli aina iloinen uutinen. Näille vapaille illoille tekemisen keksiminen tuntuukin olevan haastavampaa. Aika usein olemmekin H:n kanssa jääneet ihan vain kotisohvalle. Viime viikonloppuna kuitenkin kiskoimme itsemme liikenteeseen ja suuntasimme Kampin kauppakeskuksen viidenteen kerrokseen: Kampin Kortteliin. Korttelissa on kymmenen (tai sitten laskin väärin) erilaista ravintolaa, jotka eivät todellakaan ole perinteisiä kauppakeskusravintoloita. Ylipäätänsä tilasta ei tullut mieleen mitenkään kauppakeskus, koko tila oli nimittäin aika tyylikäs ja samaan aikaan kodikas. Kauppakeskuksen kuulutukset eivät ylös kuuluneet ja koko tila oli erittäin siisti ja lisäksi yllättävän …