Siirry pääsisältöön

Sinä päivänä - One Day

Eilen kävin pitkästä aikaa elokuvissa. Koska viikonlopun teemana oli nautiskelu ja rentoutuminen, suuntasin Sellon Biorexin Rex-saliin. Rex-salissa on vain 28 paikkaa ja kaikki paikat ovat taakse kallistettavia nojatuoleja. Salissa on 4 "parisohvaa" ja muut ovat yksittäisiä nojatuoleja. Kyseessä on todellinen leffanautinto, kun nojatuoliin saa kunnolla käpertyä. Aivan kuin kotona katsoisi leffaa paitsi että kuvan laatu (sekä kankaan koko) ja äänentoisto ovat hieman toista... Suosittelen kokeilemaan joskus.

Pyhä aikomukseni oli mennä leffaan vain vesipullon kanssa. No, leffateatteriin menin vain vesipullon kanssa, mutta katsellessa kaikkien herkkuja ei päätös enää pitänyt... Ostin sitten karkkipussin. Ja mässäsin sen kokonaan leffan aikana. hyi mua.

Leffana oli Sinä päivänä - One Day.
Ystäväni J suositteli tätä kirjaa luettavaksi alkuviikosta. Kirjaan oli kuitenkin mielettömät varausjonot, joten ajattelin jättää suosituksen huomioimatta. Sitten aivan sattumalta eräässä naisten lehdessä oli mainos leffasta + leffaa sivuava juttu. Tämä tuntui jo lähes johdatukselta.... Jätin siis kirjan ainakin toistaiseksi lukematta ja katsoin sen sijaan leffan.
Ja leffa oli hyvä. Mukaansatempaava, hauska, koskettava, hieman surullinen, hyvän mielen tuova. Pidin näyttelijäsuorituksista, pidin tarinasta, pidin musiikista. Ainut negatiivinen (hyvin pieni) asia oli niin usein leffoissa esiintyvä keskikohdan suvantovaihe, mutta siitä eteen päin tarina saatiin rakennettua jälleen tosi hyvin. Ja kyseessähän on siis romanttinen leffa. Suosittelen romantiikasta pitäville. (Ja tämä ei ollut sellainen hömppäleffa. Tarina oli oikeasti hyvä ja koskettava. Mutta romanttinen se oli silti.)

Kommentit

  1. Minä en innostunut kirjasta mitenkään järjettömästi, luin sen kesällä in English, eikä se vaan jotenkaan napannut. Mutta sen aavistin, että leffana se saattaa toimia tekstiäkin paremmin. Siitä syntyy kuvia, kohtauksia, koko konsepti on kuin alunperin leffakässäriksi ajateltu.

    VastaaPoista
  2. Leffakin on ilmeisesti saanut aika vaihtelevia mielipiteitä... Osa tykkäs osa ei. Samoin on ilmeisesti myös kirjan kanssa. Muhun tämä jotenkin kolahti. Johtuu ehkä osittain myös siitä, että tarinan pohja jollakin tavalla sivuaa myös omaa elämääni.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Beijing8

Tässä vaiheessa vuotta väsymys alkaa hieman (no, aika paljon enemmänkin) painaa päälle. Väsymyksen saapuessa, mielikuvitus tuntuu väistyvän taka-alalle. Tästä seuraa se, että vapaat illat pääsevät yllättämään ("mitä, eikö nyt olekaan skidejä?" "siis, eikö kummallakaan ole mitään menoa?"), mikä on sikäli aina iloinen uutinen. Näille vapaille illoille tekemisen keksiminen tuntuukin olevan haastavampaa. Aika usein olemmekin H:n kanssa jääneet ihan vain kotisohvalle. Viime viikonloppuna kuitenkin kiskoimme itsemme liikenteeseen ja suuntasimme Kampin kauppakeskuksen viidenteen kerrokseen: Kampin Kortteliin. Korttelissa on kymmenen (tai sitten laskin väärin) erilaista ravintolaa, jotka eivät todellakaan ole perinteisiä kauppakeskusravintoloita. Ylipäätänsä tilasta ei tullut mieleen mitenkään kauppakeskus, koko tila oli nimittäin aika tyylikäs ja samaan aikaan kodikas. Kauppakeskuksen kuulutukset eivät ylös kuuluneet ja koko tila oli erittäin siisti ja lisäksi yllättävän …