Siirry pääsisältöön

piparin tuoksuinen koti :)

Tänään oli kiva tulla töistä kotiin. Parkkikselta katselin meidän parvekkeelle P:n ansiokkaasti ripustamia jouluvaloja (valoverkkoja). Näyttivätpä ne kivoilta :). Meidän taloyhtiössä on muuten toistaiseksi vielä hyvin hyvin vähän jouluvaloja. Kenties mä olen hieman ajoissa asialla...
Ja ovesta sisään tullessa täällä tuoksui piparit. Oih. Pipareita leivoimme lauantai-illalla, mutta näköjään se hyvä tuoksu säilyy. Vaikkakin mun mielestä pipareiden tuoksu on huomattavasti parempi kuin pipareiden maku. Pidän kyllä pipareista (varsinkin Aura-juuston kera), mutta tuoksua voin fiilistellä loputtomiin.

Tänä vuonna teinkin itse elämäni ensimmäiset piparit alusta loppuun saakka. Kotikotona pipareita tuli aikanaan väännettyä joka ikinen vuosi, mutta äiti oli se, joka aina teki taikinan. Täällä omassa kodissa sen sijaan en ole koskaan tehnyt pipareita, en edes valmistaikinasta. Mutta nyt on piparit omassa kodissa -neitsyys viety.

Pipareita tein äidin ohjeella:
maustesiirappi tuoksuu niin hyvälle
Vanhan ajan piparkakut
2 dl siirappia
2 tl kanelia
1 tl maustepippuria
1 tl neilikkaa
1 tl jauhettua inkivääriä
400 g voita
4 dl sokeria
1 kananmuna
2 dl kuohukermaa
3 tl soodaa
1 kg vehnäjauhoja

Kiehauta siirappi ja mausteet. Anna jäähtyä (noin huoneenlämpöiseksi). Vaahdota voi ja sokeri keskenään. Lisää kananmuna ja samalla hyvin sekoittaen siirappiseos, kuohukerma ja jauhot, joihin sooda on lisätty. Anna kovettua viileässä seuraavaan päivään.
Kaulitse ohueksi ja tee piparit. Paista 200 C n.7 - 10 minuuttia, kunnes piparit ovat kauniin ruskeita.

Viikonloppuna parvekkeelle pääsivät myös muutaman vuoden vanhat lyhdyt. Jotenkin ne ovat joka joulunalus etsineet paikkaansa sitä löytämättä. Nyt luulen, että tuo parvekkeen pöytä voisi olla niille vallan sopiva paikka.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Beijing8

Tässä vaiheessa vuotta väsymys alkaa hieman (no, aika paljon enemmänkin) painaa päälle. Väsymyksen saapuessa, mielikuvitus tuntuu väistyvän taka-alalle. Tästä seuraa se, että vapaat illat pääsevät yllättämään ("mitä, eikö nyt olekaan skidejä?" "siis, eikö kummallakaan ole mitään menoa?"), mikä on sikäli aina iloinen uutinen. Näille vapaille illoille tekemisen keksiminen tuntuukin olevan haastavampaa. Aika usein olemmekin H:n kanssa jääneet ihan vain kotisohvalle. Viime viikonloppuna kuitenkin kiskoimme itsemme liikenteeseen ja suuntasimme Kampin kauppakeskuksen viidenteen kerrokseen: Kampin Kortteliin. Korttelissa on kymmenen (tai sitten laskin väärin) erilaista ravintolaa, jotka eivät todellakaan ole perinteisiä kauppakeskusravintoloita. Ylipäätänsä tilasta ei tullut mieleen mitenkään kauppakeskus, koko tila oli nimittäin aika tyylikäs ja samaan aikaan kodikas. Kauppakeskuksen kuulutukset eivät ylös kuuluneet ja koko tila oli erittäin siisti ja lisäksi yllättävän …