Siirry pääsisältöön

Brunssia Dylan Pinkissä


Sunnuntaina kävin P:n kanssa Dylan Pinkin brunssilla Pitäjänmäessä. Brunssi on ainakin tämän tammikuun ajan aina sunnuntaisin klo 11.30 (tammikuun jälkeen on ehkä toinenkin kattaus?). Väkeä on paljon ja pöytävarauksia suositellaan.

Ulkopuolelta paikka ei ollut mitenkään erityinen. Toimistorakennusten keskellä oleva toimistorakennus. Jos paikkaa ei tiedä, sinne tuskin myöskään eksyy (paitsi, jos on töissä läheisissä toimistotaloissa). Sisätiloista itse ravintola sen sijaan oli oikein viihtyisä. Dylan Pinkissä on myös akustiikka otettu hyvin huomioon. Katoissa näytti olevan ns. äänilevyjä ja paikka ei tosiaan kaikunut pahasti. Lähes joka pöytä oli täysi, mutta silti meteli ei ollut mitenkään mielettömän suuri. Pöytävarausten ansiosta tunnelma ei myöskään ollut kovin kaaoksellinen ja pöydät olivat sen verran harvassa, että sai rauhassa olla oman seurueensa kanssa. Myös lapsiperheet oli otettu huomioon, eräässä nurkassa oli pieni leikkitila. Muutenkin lapset tuntuivat menevän hyvin mukana tässä tilassa.

Itse brunssi oli myös hyvä. 15 €:lla sai kyllä syödä vatsansa täyteen (ja ähkyynkin asti...). Löytyi monia erilaisia salaatteja, leikkeleitä, sämpylöitä, karjalanpiirakoita, lämmintä pyttipannua, lämmintä moussakaa, jogurttia ja marjoja, hedelmiä näin jotain mainitakseni. Lisäksi jälkiruoaksi oli erilaisia pieniä leivonnaisia (niin suklaisia kuin marjaisiakin). Hintaan kuului myös kahvi tai tee.


Pidimme kovasti ja tänne menemme ehdottomasti uudestaankin.

Kommentit

  1. Oon kerran käynyt brunssilla tuolla "tavallisessa" Dylanissa ja oli kyllä hyvää! Palvelu oli minusta myös tosi rentoa ja tunnelma oli kiva. Saataisiinpa tänne Turkuunkin vielä lisää brunssipaikkoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsin myös kovasti tuosta rennosta palvelusta ja rennosta tunnelmasta :). Jotenkin ei ollut silleen turhaa pönöttämistä...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Beijing8

Tässä vaiheessa vuotta väsymys alkaa hieman (no, aika paljon enemmänkin) painaa päälle. Väsymyksen saapuessa, mielikuvitus tuntuu väistyvän taka-alalle. Tästä seuraa se, että vapaat illat pääsevät yllättämään ("mitä, eikö nyt olekaan skidejä?" "siis, eikö kummallakaan ole mitään menoa?"), mikä on sikäli aina iloinen uutinen. Näille vapaille illoille tekemisen keksiminen tuntuukin olevan haastavampaa. Aika usein olemmekin H:n kanssa jääneet ihan vain kotisohvalle. Viime viikonloppuna kuitenkin kiskoimme itsemme liikenteeseen ja suuntasimme Kampin kauppakeskuksen viidenteen kerrokseen: Kampin Kortteliin. Korttelissa on kymmenen (tai sitten laskin väärin) erilaista ravintolaa, jotka eivät todellakaan ole perinteisiä kauppakeskusravintoloita. Ylipäätänsä tilasta ei tullut mieleen mitenkään kauppakeskus, koko tila oli nimittäin aika tyylikäs ja samaan aikaan kodikas. Kauppakeskuksen kuulutukset eivät ylös kuuluneet ja koko tila oli erittäin siisti ja lisäksi yllättävän …