Siirry pääsisältöön

Joulukuun luetut

Tässä kuussa olen lukenut aika paljon kirjoja, jotka olin lukenut jo aiemminkin. Onneksi olen varustettu niin huonolla muistikortilla, ettei uudestaan lukeminen haitannut ollenkaan. En kuitenkaan muistanut, kuinka kirja päättyy.... Useimmiten sentään parin ensimmäisen sivun jälkeen tajusin, että kirja onkin tuttu.... Mutta tapahtumat pysyivät unholassa erittäin hyvin.

Anna Jansson: Outoja lintuja
Dekkari, jossa oli niin paljon tuttuja kohtia, että olin varmasti lukenut aiemmin. Kaiketi. Hyvää luettavaa.

Enni Mustonen: Jääleinikki
Lainasin Saksa-yhteyden takia. Kuvasi mielestäni hyvin ajankohdan Saksaa. Romanttista hömppää pääasiallisesti.

Leena Lehtolainen: Kuolemanspiraali 
Lukupiirin kuukaudenkirja. Olin lukenut aiemmin. Ja silti en muistanut murhaajaa...  Tosin arvasin sen samassa kohdin kuin taisin arvata viimeksikin...

Cathy Kelly: Unelmista totta
Tämäkin luettu aikaisemmin.... Viihdyttävää hömppää. Sopivan paksu, ettei loppunut kesken :)

Robert Goolrick: Luotettava vaimo
"Unohtumaton murhaballadi 1900-luvun alun Amerikasta". En tiedä oikein, että mitä murhaballadi tarkoittaa, enkä oikein tiedä, että oliko kirja unohtumaton. Mutta ihan mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Pidän historiallisista romaaneista ja tämä oli sellainen. Kirjan yhteydessä tuli pohdittua sitä, kuinka suuri merkitys sillä onkaan, millaisen alun saa elämälleen.

Neil Gaiman: Hautausmaan poika
Astuin ulos mukavuusalueeltani ja luin työkaverini suositteleman suhteellisen uuden nuortenkirjan. Ja pidin. Kirja on hieman fantasiaa. Tai ehkei fantasiaa perinteisesti. Kirja on yliluonnollisuuteen myönteisesti suhtautuva.... Kivaa luettavaa, juuri sopivaa joulun rentoutumiseen.

Nick Hornby: Skeittari
Jatkaa nuorisokirjojen linjaa. Kirja on kirjoitettu teini-ikäisen pojan näkökulmasta. Kirjan pääteemana on pojan tyttöystävän raskaus. Suosittelisin kaikille teineille, jotka haaveilevat vauvoista... Suomessa tämä ei tosin taida olla kovin yleistä (ainakaan en ole törmännyt tällaiseen) toisin kuin ilmeisesti Englannissa. Kirjaa lukiessa tuli mietittyä, että olinko itse teininä noin naiivi ja noin tietämätön ja noin pihalla arkielämän asioista (ja väittäisin, että en.... ainakaan noin pahasti.... ).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj