Siirry pääsisältöön

Härmä


Käytiin tässä Kauhavalla ja autenttisessa ympäristössä katsottiin Härmä-elokuva (Kauhavan Y-kinossa). Pidin tästä elokuvasta. Hyvin harvoin suomalaiset leffat onnistuvat yllättämään positiivisesti, mutta tämä kyllä teki sen. Tosin täytyy myöntää, että jonkinlainen lähes kotiseuturakkaus saattaa asiaan vaikuttaa. Etelä-Pohjanmaalta en kotosin ole, mutta juuret on puolittain siellä. Senpä takia maisemat ja murre kolahtivat. Positiivista oli, että itse en ainakaan suuremmin huomannut murteessa virheitä (parilla näyttelijällä puheen nuotti ei ehkä ollut ihan kohillaan, mutta se on jo saivarrusta). Ja ne maisemat. oi. Tosin kuvaraitaa on varmasti väritetty, ei lakeuksillakaan nyt aivan noin kaunista ole, vaikka kaunista onkin. Mutta ei mua nyt varsinaisesti haitannut vihreän käyttö värittämisessä. Eipä tuosta haittaakaan ollut. Ja on ihan kiva, että tehdään suomalainenkin leffa, jossa maisemaa pyritään romantisoimaan.

Tarinasta pidin. Väkivaltainen ja raaka tämä leffa oli, mutta mitä muuta voi odottaa, jos on menossa katsomaan leffaa, joka kertoo puukkojunkkarien ajasta... Näyttelijäsuoritukset oli mielestäni aika hyviä. Lauri Tilkanen oli aika ihana ja hänen ja Pamela Tolan kemia kyllä näkyi :). Mikko Leppilampi onnistui yllättämään mut täysin. Hän oli saanut roolistaan kiinni hyvin ja oli uskottava. Samoin Aku Hirviniemi ja Pirkka-Pekka Petelius olivat positiivisia yllätyksiä. Kumpaankin näyttelijään assosioin hyvin vahvasti koomikon roolin ja oli mukava nähdä näin hieman vakavampia rooleja kummaltakin. Ja roolit vedettiin sen verran hyvin, ettei mua ruvennut ärsyttämään (Tuntemattoman sotilaan uudempaa versiota en voi kyseiseistä syystä katsoa hyvillä mielin...).

Hieman pitkitettyhän tämä leffa oli.  Muutaman kohtauksen olisi voinut ihan hyvillä mielin karsia pois ilman, että tarina olisi siitä mitenkään kärsinyt. Tarina oli myös hieman kliseinen. Mutta sanosin, että tähän asti paras leffa, jossa pyritään puhumaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Ja kaikesta raakuudestaan huolimatta sanoisin tätä sellaseksi hyvän mielen leffaksi. Lopussa paha saa palkkansa ja hyvikset toisensa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku...

Retkeilyä: Iso-Melkutin

Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle.  Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä.  Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt.  Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka.   Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räysk...

Suolaiset joulutortut

Tämän joulun alla on löytynyt useampia uusia leivonnaisreseptejä. Yksi näistä on suolaiset joulutortut, joiden ohje mukailee Valion reseptiä. Näitä on näppärä tehdä vieraille, eivät vaadi nimittäin mitään suurta valmistelua. Tämän vuoden sukulaisglögeillä (nimi voisi olla myös vanhusglögit, jokainen vieras on nimittäin näillä vuosittaisilla kekkereillä yli 70-vuotias) nämä pääsivät pöytään. Suolaiset  joulutortut 500g voitaikinalevyjä 1 kananmuna hieman seesaminsiemeniä 1 pkt ilmakuivattua kinkkua 1 pieni persimon n. 100g aurajuustoa Ota voitaikinalevyt sulamaan pakkauksen ohjeen mukaan. Puolita levyt ja tee neliöiden kulmiin pienet viillot. Taittele levyt tähtitorttumaisesti (nostele joka toinen kulma keskelle) ja nipistä keskellä tiukasti yhteen, jotta torttumainen muoto säilyy uunissakin. Voitele tortut kananmunalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.  Revi ilmakuivatusta kinkusta paloja torttujen keskiosan päälle, lisää muutama nokare aurajuusto...