Siirry pääsisältöön

Villalanka-arkku

Aikanaan muuttaessamme nykyiseen kotiimme hankimme olohuoneen pöydäksi viiniarkun. Missään vaiheessa siihen ei kyllä ollut tarkoituskaan säilöä viinipulloja, koska meidän taloudessamme ne säilytetään näin:
(ja ei, meillä ei yleensä ole ihan kaikki 7 lokeroa täynnä.... nyt ne ovat vain juuri saaneet saksanmaalta matkanneen täydennyksen). Sen sijaan P:llä oli vallan selkeä visio siitä, mitä viiniarkkuun laitetaan. Kaikki viinitelineet sisältä pois ja asunnossa epämääräisesti pyörineet langat arkkuun. Ja järjestely on kyllä ollut kerrassaan toimiva. Mä oon saanut rauhassa kerryttää lankavarastoani eikä P:n ole tarvinnut menettää siivotessa hermojaan erinäisten lankakerien kanssa. Kätevää.

Vähemmän kätevää on sitten se, että tuonne arkkuun on kovin kovin helppo sulloa tavaraa ja vähän lisää tavaraa ja vielä vähän tavaraa. Välillä sieltä löytyy kaikki taloudessamme hukassa olevat tavarat. Ja niin, ne lankakerät tuppaavat myös lisääntymään (kenties ne harrastaa jotain hämmentävää arkussa tai sitten joku vain unohtaa omistavansa jo tietyn väristä lankaa).

Eräs ilta sitten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tyhjentää koko arkun. Erinäiset käsitöihin liittyvät lehdet ja kirjat löysivät paikkansa kirjahyllystä, minimaaliset langankerän loput saivat karun kohtalon ja lensivät roskiin. Ja kaiken lopun selvittelin ja järjestelin. Ja niitä lankojahan sitten oli ihan reilusti:
Ensi joululle ei tarvitse kovin montaa kerää varmaan hankkia.... Ja kuvastahan siis puuttuvat vielä kaikki minikerät, joille en antanut eutanasiaa. Lankojen läpi käymisen jälkeen päätin vielä pussittaa langat väreittäin, jotta niitä olisi mahdollista löytääkin. Ehkä. Ja loppujen lopuksi arkku näyttää tältä:
Useimmiten se on kuitenkin kiinni ja näyttää tältä:

Kommentit

  1. Mulla on vähän samanlainen lankaongelma. Siis että ne jotenkin vaan itsekseen lisääntyy, ilman että mulla on mitään osuutta asiaan... Mulla on neljä isoa säilytyslaatikkoa (ja aika monta pientä) täynnä lankoja, ja olen päättänyt, että lisää lankaa saa ostaa vaan jos jo olemassaolevissa säilöissä on tilaa. Mutta jostain sitä lankaa vaan tulee... Nytkin odottaa yksi paketti postissa, on mulla joku hämärä muistikuva, että olen itse saattanut tilata... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Kattelin noita mun lankoja vähän lisää tässä tänään. Ja niin, mullahan on siis alle 10 sellasta lankakerää, jotka ei ois villasukkalankoja... Kaikki muut on sitä tavisvillalankaa, tosin miljoonassa (hmm, no ehkä pientä liioittelua) eri värissä. Mutta siis minkäs teet: mulla on itellä jo aika monet sukat ja joululahjasukkien toivevärit näyttää olevan aina jotain muuta väriä kuin mitä mulla on.... tai sitten ei pitäis vaan kysyä toiveita.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj