Siirry pääsisältöön

helmikuussa luettuja

Erlend Loe: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa
Kirja, jota lukiessa olin itse asiassa tyytyväinen siihen, että tämä oli niin helposti ja nopeasti luettava kirja. Jotenkin tämä kirja ei teemaltaan ihan kolahtanut. Mutta teksti oli kuitenkin silleen kivasti kirjoitettu, etten viitsinyt keskenkään jättää. Ja paksu tämä ei ollut. Mutta niin, jotenkin kirjan henkilöt olivat kovin negatiivisia ja pönttöjä. Mua ärsytti henkilöiden negatiivinen asenne erinäisiin asioihin ja sitten sellainen über pilvilinnojen maalailu toisaalta.

Chris Cleave: Little Been tarina
Tästä kirjasta sen sijaan pidin kovasti ja suosittelen vilpittömästi. Kirja oli hyvin kirjoitettu ja aihe koskettava. Kirja perustuu tositarinoihin, mutta on täysin fiktiivinen. Kirja saa ajattelemaan asioita hieman enemmän ja sitä kuinka todella kamalia asioita todellakin tapahtuu (ja kuinka omat huolet on kuitenkin aika pieniä). Kuitenkin kirja on jotenkin positiivisesti asennoitunut ja päähenkilö on kerrassaan hurmaava.

Rain Mitchell: Tasapainoilua, Joogasalin naiset 1
Lähes tulkoon kuukauden hömppä. Mutta tämä ei kyllä oikeastaan ollut rakkausromaani. Enemmänkin kirja kertoi naisten välisestä ystävyydestä, yhteisöllisyydestä (ja myös joogasta, tosin niistä kohdista en hirveästi ymmärtänyt) ja ihmisistä. Lämmin ja mukava kirja. Ei aiheuttanut negatiivisia tuntemuksia.

Suvi Tirkkonen: Himoitse, leiki ja rakasta. Avioliiton pelastustarina
Tämän kirjan olen halunnut jo jonkin aikaa lukea, koska tästä on puhuttu aika paljon. Ja niin, tämähän oli aika hyvä kirja. Kirjassa ei kerrottu ohjeita "näin pitää toimia" vaan ennemminkin aukaistiin kirjoittajan omaa parisuhdetta ja niitä asioita, mitkä heillä toimi. Jotenkin kirja oli ihanan maanläheinen. Ei mitään ihme kikkailua tai "tee näin, niin kaikki onnistuu"-ohjeita. Pidin.

Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden ravintola
Takakannen teksti "Sitruunankeltainen piristysruiske" kuvaa hyvin kirjaa. Jälleen lähellä kuukauden hömppää, mutta ei kuitenkaan. Alun negatiivisista asioista päästiin muutaman romahduksen kautta positiiviseen loppuun. Mukavaa luettavaa.

Leena Lander: Tummien perhosten koti
Olen joskus katsonut tästä kirjasta tehdyn leffan ja ilmeisesti se silloin kosketti jotenkin, koska muistin jopa Dome Karukosken ohjanneen kyseisen leffan (mun nimimuistilla tällaista ei yleensä koskaan tapahdu). Leffasta en kuitenkaan muistanut kuin paloja sieltä ja täältä, lähinnä jotkut kuvat välähtelivät mieleeni. Aloitin siis kirjan lähes puhtaalta pöydältä.
Kirja oli koskettava ja aika rankka. Aihe itsessään on rankka ja mielestäni Lander pääsi aika hyvin kiinni aiheeseen. Pidin tästä kirjasta. Se sai ajattelemaan asioita, mutta ei kuitenkaan ollut liian ahdistavaa luettavaa.

Arno Kotro: Sanovat sitä rakkaudeksi
Arno Kotro: Musta morsian
Kuukauden lukupiirikirjat. Ensimmäiset runoteokset, jotka olen lukenut lukion jälkeen. Pidin varsinkin ensimmäisestä. Kummatkin teokset käsittelevät eroa. Ensimmäinen miehen näkökulmasta, toinen naisen. Ensimmäisestä löytyi todella paljon hyviä kohtia, hauskoja kohtia, hyvin osuvia kohtia, mielenkiintoisia kohtia. Toinen teos tuntui olevan enemmän katkeraa tilitystä.

Kommentit

  1. Olisko tässä hyvä idea seuraavaksi lukupiirikirjaksi?
    http://www.trendi.fi/blogit/nimi/Kaikki-mita-rakastin/postaus/?BlogEntry=23795

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikutti oikein hyvältä :). Mä voisin pistää tuon facebookkiin myös muille tutustuttavaksi (mulla on nyt sellainen olo, että tuossa sanan kirjoitusmuodossa on jotain pielessä...).

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj