Siirry pääsisältöön

Brunssilla Dylanissa


Sunnuntaina suuntasimme Arabianrannan Dylaniin brunssille. Menimme klo 11.30 kattaukseen niin kuin muutama muukin.... Paikalla oli siis hirveä ryysis. Väkeä riitti vähän liiankin kanssa. Logistisesti tämä paikka ei ollut parhain. Noutopöydät oli aseteltu niin, että koko ajan joutui seisomaan jonossa ja väistelemään muita ja yrittämään olla tönimättä mitään tai ketään. Samoin tilan akustiikka oli aika huono. Meteli oli todella suurta.

Ruokatarjoilu sen sijaan oli oikein hyvä. Oli erilaisia leipiä, lämpimiä ruokia (paistettuja perunoita, nakkeja ja lihapullia), suuri valikoima salaatteja, paljon hedelmiä, jogurttia ja marjoja. Nälkä ei todellakaan jäänyt. Tosin miinuksena on mainittava, että lautaset olivat hivenen ärsyttävät. Olivat Kokon isot vadit, joissa on pieni keskiympyrä ja suhteellisen korkeat reunat. Tällaisiin oli hieman haastavaa kasata erilaisia ruokia ilman, että ne meni kaikki sekaisin keskenään.

Miinusta paikalle tulee mehujen mitättömästä valikoimasta. Mun mielestä aamupalaan kuuluu (appelsiini)tuoremehu, mutta Dylanista tätä ei löytynyt... Aluksi tarjolla oli punaista sekamehua, mutta ilmeisesti se loppui, koska sen jälkeen tarjolla oli jotain sitruunamehua, joka ei kyllä kolahtanut ollenkaan... Toinen miinus tulee jälkiruokapöydän suklaakakkupalasesta. Kakkupalanen oli aivan liian kuivaa ja muutenkin vähän omituisen makuista... Jäi muutaman haukun jälkeen syömättä :/

Sisarravintola Pitäjänmäen Dylan Pink kyllä voitti näiden kahden paikan välisen vertailun. Ei tämä kuitenkaan missään nimessä kuulunut heikoimpiin brunsseihin. Ja Arabianrannan ihanat maisemat kannattaa muuten käydä katsomassa, jos Dylaniin suuntaa.


Kommentit

  1. Mä oon niin samaa mieltä noista lautasista! Niistä syöminen oli tosi haastavaa. Lautanen kippasi koko ajan, jos yritti haarukoidan ruokaa sieltä reunoilta. Mutta salaattien valikoima oli kyllä mieletön.

    Dylan Pink vie kuitenkin voiton, sinne suuntaan kyllä jatkossakin mieluummin.

    VastaaPoista
  2. Juuri mietiskelin, että pitäisi ehkä oikein kalenterista katsoa, milloin olen seuraavan kerran sunnuntaina kotosalla, jotta voisin mennä Dylan Pinkiin jälleen... :) (Tulipas lausehirviö)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…