Siirry pääsisältöön

Sushi Art

Taannoin uimme ystäväni kanssa putkeen 2 km ja tätä merkkipaalua olimme päättäneet juhlistaa menemällä Tapiolan uimahallin lähistöllä sijaitsevaan Sushi Art -ravintolaan. Ikävä kyllä uintipäivä sattui olemaan maanantai ja maanantaisin kyseinen ravintola on auki vain lounasaikaan. Ei siis sushia palkkioksi silloin. Tässä vaiheessa olimme niin väsyneitä, että menimme läheiseen pizzeriaan juomaan jaffat... helpotti edes vähäsen suurta pettymystä.

Suuntasimme pari viikkoa myöhemmin sitten aukioloajat tarkistaneina uudestaan paikkaan. Pientä tuskaa tuotti menu, joka oli valtava... voi sitä valinnan vaikeutta. Loppujen lopuksi kaikille löytyi sopivat yhdistelmät :). Sushi Artin sushi on hieman kalliimman puoleista, mutta oli se myös hyvääkin. (Sushihammasta rupesi juuri kolottamaan...).Toinen seuralaisistani valitsi kalaisemman annoksen (ylempi kuva) ja itse tyydyin jälleen enemmän kasvisversioon (alempi kuva).


Kasvisversiooni tilasin muuten spicy kasvis-futon (nuo paksusta rullasta leikatut), joka oli kyllä todella suussa sulavaa...

Paikkana ravintola on todella pieni (olisikohan 6 tai 7 pöytää), joten pöytävaraus saattaisi olla paikallaan. Meillä kävi hyvä tuuri ja perjantai-illallakin saimme pöydän. Sisustuksellisesti tämä ei ollut kaikkein ihastuttavin (siksi siitä ei olekaan kuvia), mutta ruoan perään huokailen nytkin...

Kommentit

  1. Hah, taas uusi espoolainen ravintola joka pitää koittaa! Mua alkaa pian hävettää kun olen valinnat espoon ravintolatarjontaa lähes kaikille, täällähän on vaikka mitä kivoja paikkoja!

    VastaaPoista
  2. :D. Täytyy kyllä myöntää, että Espoon hyviä ravintoloita on hieman vaikea löytää. Ikänä kun ne eivät osu reitin varrelle eikä niitä oikein missään kaiketi mainostetakaan. Pitää siis kuulla aina suosituksia joltain muulta...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…