Siirry pääsisältöön

Liuskoja syömässä

Helsinki-turisteilu jatkuu. Tällä kertaa suuntasin Petran kanssa Liuskaluodolle Skifferiin. Liuskaluodolle pääsee yhteisaluksella, joka lähtee n. 150 m Cafe Carusellista (Merisatamanranta 10) itään päin olevalta laiturilta. Skiffer on auki säävarauksella (ja vain kesäisin käsittääkseni), joten aamupäivällä soittelin ja varmistelin, että onhan paikka auki. Yhteisalukselle noustessa sää ei kyllä näyttänyt ihan kaikkien lupaavimmalta (siihen asti aurinko olikin paistanut...)


yhteysalus
Vettä ei uhkaavista pilvistä huolimatta kuitenkaan ruvennut satamaan. Hyvä niin. Skifferhän on siis täysin terassipaikka. Ja mitä Skifferissä voi sitten syödä? Liuskaluodolle sopien tietenkin liuskoja. Liuskat ovat veikeästi täytettyjä pizzoja. Pohja oli mielettömän hyvä ja makukin toimi :). Omassa liuskassani oli vuohenjuustoa, mansikoita, pinjansiemeniä ja rucolaa. Enpä olisi itse ehkä pizzaani näin täyttänyt, mutta yhdistelmä kyllä toimi pizzassakin.


Skifferistä suuntasimme teelle Fleuristeen. Nettisivuista huolimatta tämä paikka oli mielestäni pääsääntöisesti kahvila. Kahveista en tiedä, mutta teelista oli ainakin ihastuttavan laaja. Pisteet siitä. Lisäksi tarjolla oli sekä suolaista että makeaa syömistä. Ja astiat olivat kyllä aika ihastuttavia.






Skifferistä on tänä kesänä kirjoitettu blogimaailmassa paljon. Petran tekstin voit lukea täältä ja lisäksi ainakin Meanwhile in Longfieldissä ja Avec Sofiessa on paikasta kirjoitettu.

Kommentit

  1. Kiva, että sää suosi teitä! Tuo sinunkin valitsema liuska kuulostaa oikein maukkaalta.

    Ja Fleruiste se vasta ihana paikka onkin. :) Palvelu on ystävällistä, sapuskat tuoreita ja itsetehtyjä (tai siltä ne ainakin tuntuivat).

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…