Khaled Hosseini: Leijapoika
Koskettava kirja Afganistanista. Suosittelen.
Nick Hornby: Hyvät ihmiset
Parisuhteilua, elämällä kriiseilyä, kriiseistä selviytymistä, moraalikoodeja, hyvyyttä. Hauska kirja, joka sai vielä miettimäänkin asioita.
Anne Kolehmainen: Mara ja Anni, kurreja ja tiikereitä
Omaelämänkerronnallinen kirja. Ihan jees, muttei mitenkään erityinen. Oikolukija olisi voinut vähän enemmän katsella kirjoitusvirheitä.
Jeffrey Eugenides: Middlesex
Ehdottomasti parhain pitkään aikaan lukemani kirja. Kirjaa lukiessa ajattelin, että onneksi se on näin paksu (lähes 800 sivua)... Kirjaa piti suorastaan säästellä, että siitä riittäisi iloa pitemmäksi aikaa. Ja silti se tuli luettua viiden päivän aikana... Mieletön tarina eräästä hermafrodiitista ja hänen suvustaan. Suosittelen ehdottomasti.
Torey Hayden: Sähkökissa
Siitä on pieni ikuisuus, kun olen viimeksi lukenut Haydenin kirjoja, mutta viehtymys näihin kirjoihin ei näköjään ole hävinnyt mihinkään. Hayden on kirjailijan lisäksi myös erityisopettaja ja terapeutti, ja nämä aihepiirit ovatkin kirjoissa erittäin suuressa osassa. Tämäkin kirja oli selviytymistarina pienestä pojasta, osittain myös jännäri. Pidin kovasti. Tosin jos ahdistuu kovasti muiden kohtaloista yms., niin Haydenin kirjat voivat olla aika rankkaa luettavaa.
Steve Alten: Mayojen testamentti
Hieman kahtalaisia tuntemuksia herättävä kirja. Toisaalta pidin. Toisaalta taas tää oli jotenkin ylispekuloiva. Erilaiset rakennusten mitat nostettiin tosi tärkeiksi, koska ne pysyttiin kertomaan piin avulla... Loppujen lopuksi lähes minkä tahansa luvun pystyy kertomaan piin avulla, joten ei siinä nyt mitään niin hillittömän ihmeellistä ole. Kirja oli joka tapauksessa mielenkiintoista luettavaa ja oli hauska lukea, millaiseksi kirjailija kuvitteli vuonna 2001 vuoden 2012 maailman. Hieman hän oletti tieteen kehittyneen nopeammin kuin mitä se on tehnyt. Samoin poliittisista kuvioista oli hauska lukea. Ei tainnut kirjailija arvata vuonna 2001, että Obamasta tulisi USA:n presidentti.
Maeve Binchy: Koko kadun kasvatti
Pidän kovasti Maeve Binchyn kirjoista. Ensinnäkin tykkään lukea Irlannista ja lisäksi nämä kirjat ovat aina jotenkin ihanan positiivisia. Asiat järjestyvät parhain päin, mutta silti elämä on kirjoissa kovin realistista. Myös Koko kadun kasvatti oli mukavaa luettavaa.
Sofi Oksanen: Stalinin lehmät
Bulimiaa ja historiaa. Suomea ja Viroa. Kolme eri aikakautta. Bulimiaa sairastavan Annan tarina, johon vaikuttivat myös Annan äidin tarina sekä Annan isovanhempien tarina. Jos on taipumusta syömishäiriöön, en missään nimessä suosittele tätä kirjaa. Tästä voisi saada ehkä liikaa hyviä vinkkejä bulimiaan... Mutta itselle tämä oli erittäin mielenkiintoinen tietopaketti niin bulimiasta kuin Viron historiastakin. Pidin.
Risto Isomäki: Pimeän pilven ritarit
Scifiä. Kivaa luettavaa, muttei sisältänyt mitään suuria oivalluksia. Antoi kuitenkin hyvän kuvan maailmankaikkeuden suuruudesta ja ihmisen pienuudesta. Loppua kohden rupesi hieman laahaamaan.
Koskettava kirja Afganistanista. Suosittelen.
Nick Hornby: Hyvät ihmiset
Parisuhteilua, elämällä kriiseilyä, kriiseistä selviytymistä, moraalikoodeja, hyvyyttä. Hauska kirja, joka sai vielä miettimäänkin asioita.
Anne Kolehmainen: Mara ja Anni, kurreja ja tiikereitä
Omaelämänkerronnallinen kirja. Ihan jees, muttei mitenkään erityinen. Oikolukija olisi voinut vähän enemmän katsella kirjoitusvirheitä.
Jeffrey Eugenides: Middlesex
Ehdottomasti parhain pitkään aikaan lukemani kirja. Kirjaa lukiessa ajattelin, että onneksi se on näin paksu (lähes 800 sivua)... Kirjaa piti suorastaan säästellä, että siitä riittäisi iloa pitemmäksi aikaa. Ja silti se tuli luettua viiden päivän aikana... Mieletön tarina eräästä hermafrodiitista ja hänen suvustaan. Suosittelen ehdottomasti.
Torey Hayden: Sähkökissa
Siitä on pieni ikuisuus, kun olen viimeksi lukenut Haydenin kirjoja, mutta viehtymys näihin kirjoihin ei näköjään ole hävinnyt mihinkään. Hayden on kirjailijan lisäksi myös erityisopettaja ja terapeutti, ja nämä aihepiirit ovatkin kirjoissa erittäin suuressa osassa. Tämäkin kirja oli selviytymistarina pienestä pojasta, osittain myös jännäri. Pidin kovasti. Tosin jos ahdistuu kovasti muiden kohtaloista yms., niin Haydenin kirjat voivat olla aika rankkaa luettavaa.
Steve Alten: Mayojen testamentti
Hieman kahtalaisia tuntemuksia herättävä kirja. Toisaalta pidin. Toisaalta taas tää oli jotenkin ylispekuloiva. Erilaiset rakennusten mitat nostettiin tosi tärkeiksi, koska ne pysyttiin kertomaan piin avulla... Loppujen lopuksi lähes minkä tahansa luvun pystyy kertomaan piin avulla, joten ei siinä nyt mitään niin hillittömän ihmeellistä ole. Kirja oli joka tapauksessa mielenkiintoista luettavaa ja oli hauska lukea, millaiseksi kirjailija kuvitteli vuonna 2001 vuoden 2012 maailman. Hieman hän oletti tieteen kehittyneen nopeammin kuin mitä se on tehnyt. Samoin poliittisista kuvioista oli hauska lukea. Ei tainnut kirjailija arvata vuonna 2001, että Obamasta tulisi USA:n presidentti.
Maeve Binchy: Koko kadun kasvatti
Pidän kovasti Maeve Binchyn kirjoista. Ensinnäkin tykkään lukea Irlannista ja lisäksi nämä kirjat ovat aina jotenkin ihanan positiivisia. Asiat järjestyvät parhain päin, mutta silti elämä on kirjoissa kovin realistista. Myös Koko kadun kasvatti oli mukavaa luettavaa.
Sofi Oksanen: Stalinin lehmät
Bulimiaa ja historiaa. Suomea ja Viroa. Kolme eri aikakautta. Bulimiaa sairastavan Annan tarina, johon vaikuttivat myös Annan äidin tarina sekä Annan isovanhempien tarina. Jos on taipumusta syömishäiriöön, en missään nimessä suosittele tätä kirjaa. Tästä voisi saada ehkä liikaa hyviä vinkkejä bulimiaan... Mutta itselle tämä oli erittäin mielenkiintoinen tietopaketti niin bulimiasta kuin Viron historiastakin. Pidin.
Risto Isomäki: Pimeän pilven ritarit
Scifiä. Kivaa luettavaa, muttei sisältänyt mitään suuria oivalluksia. Antoi kuitenkin hyvän kuvan maailmankaikkeuden suuruudesta ja ihmisen pienuudesta. Loppua kohden rupesi hieman laahaamaan.
Kommentit
Lähetä kommentti