Siirry pääsisältöön

aamun virkku, illan torkku?



Olen löytänyt itsestäni viimeisen kuukauden aikana hämmentävän piirteen. Mä olen aamun virkku! Tosin aamuvirkeys edellyttää sitä, että oon mennyt ennen puolta yötä nukkumaan, mutta niin mä nyt useimmiten varsinkin arkena meen.

Tän kuluneen kuukauden aikana kroppa on jotenkin totuttanut itsensä tiettyyn rytmiin. Tämänkin viikonlopun kumpanakin aamuna olen herännyt automaattisesti vähän ennen seiskaa. Wow, mä en tiedä, että onko musta tullut aikuinen, vai onnellisempi, vai omituisempi vai mitä. Mutta tämä on erittäin hämmentävää. Varsinkin, kun ottaa huomioon, että kesällä mä saatoin nukkua tai torkuskella vaikka koko aamupäivän, jos ei ollut jotain pakollista menoa. ...Veikkaan, itse asiassa onnellisuuden asteen olevan suurin tekijä, koska vanhenemisen lisäksi se on ainut noista kohdista, joka on selkeästi muuttunut.

Tää aamuvirkkuus on tuonut myös muita yllättäviä havaintoja itsestäni. Mä oikeasti saan näköjään aamuisin huomattavasti enemmän aikaan. Miksi ihmeessä mä oon tähän asti jättänyt kaiken tavaroiden järjestämisen ym. siivoilun aina iltaan? Aamuisin se sama homma sujuu niin paljon a)kitkattomammin b)nopeammin c)mukavammin ja itse asiassa vähän niinkuin itsestään. Tästä johtuen, mulla on nykyään paljon siistimpää kuin koskaan ennen.

Ja en mä nyt sentään heti sängystä suoraan pomppaa jotain astianpesukonetta täyttään tai tyhjentään tai siivoileen kaappeja.... Eeeei, ensin keitetään teetä ja avataan digihesari (voiko parempaa keksintöä ollakaan?). Lehden selailun/lukemisen jälkeen nälkätilanteesta riippuen, joko syön tai sitten siinä ohimennen puuhailen jotain. ....siis, mä joka oon aina vihannut kaikkea puuhailua, olen löytänyt itsestäni puuhailijan..... herää kysymys, oonko mä tähän asti oikein tuntenutkaan itseäni.

Tänäänkin aamulla olen täyttänyt astianpesukonetta, pakannut kesävaatteita (niin, pakko se on kait myöntää: kesä meni) ja lajitellut pyykkejä. Ennen puolen päivän jumppaa aattelin vielä siivoilla wc:n peilikaapin ja lisäksi mulla on aikaa, aikaa ja aikaa, jotta voin lueskella kirjaa ja juoda teetä. ...btw, mä niin rakastan hitaita sunnuntaiaamuja.

Ja parasta tässä on se, että mun ei tarvi tehdä itselleni to do -listoja. En todellakaan suunnitellut esim. tänään aamulla pakkaavani kesävaatteita pois. Se tuli vain mieleen tuossa aamulla....  oi, kuinka mä tykkäänkään tämän hetken elämästäni.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj