Siirry pääsisältöön

Kokkailua avokadosta

...päätin sitten minäkin mennä massan mukana ja kokeilla työkaverin kanssa hesarista tuttua avokadopastaa (täältä löytyy alkuperäinen resepti). Ja olihan se helppoa tehdä ja hyvää syödä. Suosittelen. Me tosin laitettiin chiliä puolikkaan sijasta kokonainen (ei nyt hyvää voi roskiin heittää) ja pastana käytettiin tuorepastaa. Kummatkin toimi, ainakin meidän mielestä.

Kaupasta sattui ostosreissulla löytymään niin monta hyvää avokadoa, että ostin niitä sitten samalla reissulla useamman. Seuraavaksi piti keksiä sitten resepti, mihin niitä laittaa. Ja tadaa, aivan sattumalta vanhasta Me Naiset -lehdestä tuli vastaan ohje avokado-quesadilloihin. Ja niistäkin tuli hyviä (oisko vinkata lisää hyviä avokadoreseptejä? ....mä taisin juuri rakastua avokadoihin...). Toimivat mun mielestä varsinkin iltapalana tai välipalana. Ruokaruokana eivät ehkä oo täyttävimmästä päästä.


Avokado-quesadilla
2 kpl vehnätortillaa
1 kypsä tomaatti
½ kypsä avokado
n. 1/4 dl silputtua tuoretta korianteria
puolikkaan limen mehu
n.1 rkl silputtua punasipulia
vajaa 1 tl jonkinlaista chilikastiketta
n. 3/4 dl juustoraastetta
suolaa ja mustapippuria

Halkaise tomaatti ja poista siemenet + se neste. Kuutioi hedelmänliha. Pilko avokado (itse teen sen poistamalla kiven + vetelemällä viiltoja puolikkaaseen (niin että kuori on edelleen kiinni) ristiin rastiin. Ja sitten lusikalla kaivetaan kuutiot pois. ihan kätevää.). Yhdistä kulhossa tomaattikuutiot, avokadokuutiot, korianteri, limen mehu, punasipuli sekä chilikastike. Laita toinen tortilla uunipellille ja ripottele päälle hieman juustoraastetta. Lippaa täyte päälle ja mausta suolalla + pippurilla. Päälle vielä hieman juustoraastetta ja sitten toinen tortilla kanneksi. Kypsennä uunissa 200 asteessa n.7-10 minuuttia niin, että juusto on sulanut ja tortillat ovat saaneet vähän väriä. Leikkaa heti kuumana neljään osaan ja syö :).

Kaveriksi sopii loistavasti ranskankerma, johon sekoitetaan hieman suolaa ja korianterisilppua.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…