Siirry pääsisältöön

syksyisiä kuvia


Mä pidän mielettömästi syksyn väreistä. Muutenkin syksy on aika kiva vuodenaika. Ihania värejä, pimeyttä, kynttilöitä jne. Sadekin on ihan jees (ja sitä loskakökkökeliä en odota kyllä yhtään). Tosin syksyyn kuuluu sekin, että huomaa (kuten tänään), että lyhythihainen ja kesätakki eivät vaan enää riitä lämpimänä pysymiseen.... Ensi viikolla pitänee siis siirtyä jo pitkähihaisiin. Onneksi sentään tarkenee vielä ilman sukkiksia tai pitkiksiä. Tähän asti olin kipitellyt menemään myös balleriinoilla... Oiskohan nekin jo aika vaihtaa vähän syksyisempiin kenkiin...

Olen viime päivinä juoksennellut kameran kanssa ottamassa kuvia ihanista väreistä. Ja havaitsin (omia ajatuksiaan on näköjään hyvä joskus oikeasti pohtia), että syksyisin mun ehdoton lempparipuu on vaahtera. Ne lehdet ovat vaan niin hienoja syksyisin. Sen sijaan keväällä ja alkukesästä mun lempipuu on koivu. Kesällä taas ööh, ei mikään erityisesti.


...Kyllä mulle tosin vähän tuli ikävä taas kesääkin kuvia selaillessa... Tähän paikkaan muun muassa kaipaan kovasti. No, eihän sitä kesään ja rantaelämään niin ihan hirveän pitkästi ole... eihän?

Kommentit

  1. Upeita kuvia! Itse myöhästyin tänä syksynä puiden kuvaamisen kanssa.. Kävin eilen kameran kanssa metsässä ja ikäväksi yllätyksesi huomasin, että puista oli lehdet jo tippuneet. Taidan kyllä tänään tehdä vielä toisen keikan toiseen metsään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulikos tänään enemmän lehdellisiä kuvia?
      Mä kävin tänään Helsingin puolella kameran kanssa ja jälleen niitä ihania vaahteroita oli nii paljon. Muutenkin ilma suosi kuvaamista :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj