Siirry pääsisältöön

marraskuussa luetut

Tämän kuukauden alussa oli jotenkin kiire. Vasta 9. päivä sain luettua ensimmäisen kirjan.... erikoista mun maailmassa. Varsinkin, kun tämä ensimmäinen kirja oli hyvä eikä mitenkään erityisen paksu. Jotenkin sitä sitten oli kait niin paljon muuta ajateltavaa ja tekemistä. Ja lukeminen pysyi koko kuukauden ajan kovin vähäisenä. Joulukuulle oleva kirjapino onkin sitten kasvanut aika isoksi...

Iain M. Banks: Pelaaja
 Jälleen työkaverin suosittelema kirja. Erittäin hyvää scifiä. Ei ole mielestäni scifeintä scifiä, joten periaatteessa tällä voisi aloittaa tutustumisen scifiin. Tosin myönnettäköön, että useamman vuoden scifi-kirjojen lukemisen jälkeen, olen ehkä hieman huono sanomaan...

Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos
Kuukauden lukupiirikirja

Emily Giffin: Vauvanpitävä
Kuukauden hömppä. Mulla on nykyään vaikeuksia löytää hömppäkirjoja, jotka takakannen perusteella kolahtaisi. Tämä kolahti aihealueeltaan. Onko jokaisen pakko haluta lapsia? ...tosin aivan niin lapsen hankkimiskielteinen en ole kuin kirjan päähenkilö, mutta aihe oli kuitenkin osuva. Muuten kirja olikin peruskiva hömppä. Nopeaa luettavaa. ...ja loppuratkaisu oli jälleen kerran ennalta arvattavissa. Toisaalta, sen takia mä ehkä näitä luenkin ;).

Iain M. Banks: Aseiden käyttö
Samaa sarjaa edellisen Banksin kirjan kanssa. Hyvää scifiä jälleen :)

Margaret Atwood: Herran tarhurit
En varatessani tiennyt kirjan olevan scifiksi luokitellun. Ja en sitä lukemisen jälkeenkään scifiksi luokittelisi. Kirja, joka kertoo tulevaisuuden maailmasta (pysytään kuitenkin maapallolla). Siitä kuinka asiat menevät enemmän tai vähemmän pyllylleen. Ihan kiva kirja, muttei ihan hirveästi kolatanut muhun.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…