Siirry pääsisältöön

Kuurna

Lauantaina olin Petran kanssa illan liikenteessä. Aloitimme kulttuurilla ja kävimme katsomassa designmuseossa Valohoito-näyttelyn. Istuimme kauan aikaa valopallojen keskellä, katselimme valoja, kuuntelimme musiikkia ja vaihdoimme kuulumisia.

Kulttuurin jälkeen kipitimme kylmän kaupungin läpi Korkeavuorenkadulle Kuurnaan. Kuurnassa on eri kattaukset, joista yksi aina kestää kaksi tuntia. Kaksi tuntia olikin juuri sopiva aika. Siinä ajassa ehti nauttia pienistä leipäsistä + itse tehdystä hapankorpusta voin kera, siemailla viiniä ja syödä kolmen ruokalajin illallisen.

Ja kaikki oli paikassa hyvin. Palvelu toimi, tarjoilijat olivat ystävällisiä, viini oli hyvää ja ruoka aivan mielettömän hyvää.

Itse söin alkupalaksi sellerikeiton sherry-kastanjoilla, pääruoaksi pippuripihvin ja jälkiruoaksi sorbetteja. Ja mistään ei kyllä ollut valitettavaa. En muista koskaan syöneeni noin hyvää sellerikeittoa ja kastanjat kruunasivat sen. Pippuripihvi oli sopivan mureaa ja lisukkeita ei ollut liikaa. Sorbetit olivat myös herkullisia. Positiivista oli myös se, että ravintolasta ulos kävellessä oli ehdottomasti vatsa täynnä, mutta ei ähkyä.
Osa ruoista näytti tältä:
Ihastuttavaa oli myös paikan pelkistetty sisustus ja ihanat vanhat lautaset. Muistaakseni Petra laski, että ravintolassa on 22 asiakaspaikkaa. Todella pieni paikka siis. Pöytävaraus kannattaakin tehdä hyvissä ajoin. Tätä paikkaa suosittelen ehdottomasti. Käykää kokeilemassa. Menu vaihtuu viikottain, joten käyn varmasti toisenkin kerran paikassa kokeilemassa eri ruoat.

Kommentit

  1. Jee, kiitos postauksesta! :) Ja kiitos hauskasta illasta, oli mukavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset samoin :). Otetaan joskus uudestaan :)

      Poista
  2. Sellerikeitto sherry-kastanjoilla kuulostaa todella mielenkiintoiselta! :)

    Hitsi, tulisipa enemmän käytyä Helsingissä, että pääsisi testailemaan tällaisia ihania paikkoja! Näistä sinun (ja Petran myös!) päivityksistä tulee aina hirveä Helsinki-himo, kun teillä on siellä niin paljon kivoja ravintoloita ja kulttuuritapahtumia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että myös näin päin! Itselleni tulee usein Turku-kaipuu lukiessani sun ja Eeva Kolun Kaikki mitä rakastin -blogikirjoituksia Turusta! :)

      Poista
    2. Onneksi Turusta Helsinkiin (ja Helsingistä Turkuun) ei ole kovin pitkä matka :). ...sun kirjoituksia lukiessa olen kans jo monta kertaa miettinyt, että tuolla pitäisikin käydä seuraavan kerran Turussa käydessä... :)

      Poista
  3. Kuurna on ihana ja niin intiimi. Meidän pitäisi mennä uudestaan, että saisin postauksen tehtyä. Moneen kertaan olen kyllä herralle tästä vinkannut, mutta vielä ei ole illallisen merkeissä Kuurnassa toista kertaa istuttu. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menkää :). toivottavasti herra ymmärtää piakkoin vinkkauksen, oli siellä niin hyvää ruokaa :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…