Siirry pääsisältöön

Herkulliset mustikkamuffinssit


Nyt vihdoin ja viimein aloittelen näitä tämän syksyn ruokapostauksia. Uutuuksia on tosiaan tullut kokeiltua, mutta aikaa kirjoittamiselle ei näytä olevan. Erittäin hämmentävää. Mutta siis tänään esittelyssä mielettömän hyvät mustikkamuffinssit. Näitä on tarjottu muutamalle vieraalle, viety tuliaisina sekä varattu muuten vain herkutteluun. Erittäin herkullisia nämä ovat hieman lämpiminä.

Herkulliset mustikkamuffinssit (n.16 kpl)
Taikina:
150g voita
1½ dl ruokosokeria (suosittelen... tuli parempia kuin normisokerilla)
2 kananmunaa
3½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
vajaa 2dl vaniljajogurttia (purkista voi vähän maistella itse ensin)
4 dl pakastemustikoita

Muruseos:
50 g voita
1 dl ruokosokeria
2 dl kaurahiutaleita

Vatkaa lämmin voi ja ruokosokeri keskenään vaahdoksi. Lisää kananmunat joukkoon. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää jauhoja sekä jogurttia vuorotellen taikinaan. Lopuksi sekoita joukkoon vielä pakastemustikat.

Valmista seuraavaksi muruseos. Sulata voi ja lisää siihen ruokosokeri ja kaurahiutaleet. Sekoita hyvin.

Jos sinulla on käytössä metallinen muffinssivuoka (siis sellainen, jossa on useampi kolo muffinsseille), käytä sitä. Laita muffinssivuokaan paperiset muffinssivuoat ja täytä ne taikinalla. Älä tee hirveän kukkurallisia, sillä ripottelet myös muruseosta muffinssien päälle ennen uuniin laittoa. (Ja tokihan näitä voi tehdä ilman metallista muffinssivuokaa. Silloin muffinsseista vain tulee hieman levenneempiä.)


Paista 225 asteessa 15 - 20min.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…