Siirry pääsisältöön

Siivousta ja herkkuja


Viime viikon lauantaina vietettiin vähän joka puolella Siivouspäivää. Tämänpä takia suuntasimme Petran kanssa Ruttopuistoon myymään kirpparikamoja. Viimeksi vuosi sitten siivosin kaappini ja myin kirppareilla paljon kaikkea pois. Tänä vuonna jatkoin urakkaani ja löysin vielä p a l j o n pois joutavaa. Oma roska, toisen aarre. En tiedä tuosta, mutta ainakin monet tavaroistani löysivät itselleen uuden omistajan. Pyysin tavaroistani suorastaan kiskurihintaa (eli en) ja myin käytännössä jokaisen tavaran 1 - 2 eurolla. Tienasin jopa sen verran, että sain parkkimaksut maksettua sekä hoidettua päivän herkutteluosion... (eli juuri sopivasti)

Kirppistely meillä jäi vain muutamaan tuntiin, sillä sateen uhka alkoi näyttää erittäin todennäköiseltä. Koska auton parkkiaikaa oli vielä jäljellä, kipitimme Fredalle Brooklyn Cafeeseen. Olen käynyt täällä kerran aiemminkin ja bagelit olivat silloinkin hyviä. Nyt omani suorastaan suli suuhun. Tämän herkuttelun jälkeen oli hyvä suunnata vielä jälkkärille samojen omistajien Brklyn Bakeryyn. Ja jestas sitä kuppikakkujen valikoimaa. Itse en ole edes hillitön kuppikakkujen ystävä, mutta valitsemani yksilö vei kyllä kielen mennessään (kuva ylhäällä).

Päivän lopuksi hurautimme viel Hesperianpuiston lähettyvillä olleelle kierrätyspisteelle. Jätin paljon tavaroita kierrätyskeskukseen meneviksi ja sain hillittömän suuren tyydytyksen kumotessani vaatejätesäkkini UFFin lootaan. Ihanaa, tavara vähenee :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…