Siirry pääsisältöön

Katsaus menneisyyteen, eli vuosi 2013

Vuosi 2013 muutti paljon asioita. Ja muutosten tuulet puhaltavat edelleen. Muutokset ovat kuitenkin olleet hyviä ja toivottavasti ovat sellaisia jatkossakin. Vuoden 2013 alussa mietiskelin paljon asioita ja sitä, mitä varsinaisesti haluan elämältäni. Sitä, mitkä asiat tekevät onnelliseksi ja mitä juuri minä haluan. Vuoden aikana tapasin paljon ystäviä. Kävin viettämässä mukavan juhannuksen Berliinissä ja seikkailin auton kera Baltiassa. Kummitäteilin aika paljon ja mietin myös, mihin asioihin haluan varsinaisesti käyttää aikaani.

Vuonna 2013 retkeilin myös useasti. Tein paljon eväsleipiä. Tutustuin uusiin paikkoihin. Istuin ja nautin maisemista. Tutustuin uusiin ihmisiin. Opettelin elämään taas osana parisuhdetta. Laajensin elämänpiiriäni alueille, joihin aiemmin en ollut oikein edes kurkkinut. Opettelin heittäytymään enemmän, tekemään asioita, jotka eivät ole ehkä ihan omalla mukavuusalueellani. Tänä vuonna olen hymyillyt paljon. Nauranut paljon. Yrittänyt opetella miettimään, mitä juuri minä itse haluan.

Loppuvuotta kohden työt stressasivat välillä paljon. Työmäärä oli välillä aika iso. Toisaalta opin paljon uutta ja sain hienoja kokemuksia. Loppuvuodesta asuntoni lattia on näyttänyt paljolti tältä.
Vuoden 2014 alkupuolella nämä tavaravuoret muuttavatkin uuteen osoitteeseen. Jännittävää. Muutokset olivat loppujen lopuksi aika suuria.

Vuosi 2013 meni pitkälti niin kuin ehkä etukäteen toivoinkin. Olen oikeastaan hyvin hämmentynyt siitä. Ei suuria takapakkeja, ei suuria kriisejä. Tämä vuosi oli hyvä.

Olkoon vuosi 2014 teille kaikille myös hyvä :)

Kommentit

  1. Kuulostaapa tosiaan hyvältä vuodelta! Toivottavasti tästä tulee sulle vielä parempi. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…