Siirry pääsisältöön

Herkullinen saaristolaisleipä


Saaristolaisleipä on jo pitkään kuulunut ehdottomasti mun lempileipiin. Pari viikkoa sitten ystäväni P:n vinkkauksesta vihdoin ja viimein tein sitä itse. Ja kannatti :). Leivästä tuli hyvää ja sen tekeminen oli helppoa. Aikaa siihen meni aika kauan, mutta mitään ihmeellisiä taitoja ei tarvittu. Tälläkin hetkellä leipätaikina on kohoamassa, jotta siitä voidaan tehdä huomiselle eväsretkelle eväitä.

Resepti on Hellapoliisin, mutta tässä se myös kopioituna:

Saaristolaisleipä, eli Nauvon limppu

1 l piimää
75 g hiivaa
3 dl tummaa, tai leipäsiirappia (oikein makeasta leivästä pitävä voi lisätä siirapin määrää vielä desilitralla)
3 dl kaljamaltaita
3 dl vehnä-, tai ruisleseitä
3 dl ruisjauhoja
1 rkl suolaa
10 dl vehnäjauhoja

leivän voiteluun:
1 rkl siirappia
3 rkl vettä


Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Murenna joukkoon hiiva.
Lisää siirappi, kaljamaltaat, leseet, ruisjauhot, suola ja vehnäjauhot.
Anna kohota noin 1 1/2 tuntia.

Voitele leipävuoat voisulalla tai margariinilla.
Jaa taikina kolmeen reilu litran vetoiseen leipävuokaan.
Paista 175 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 2 tuntia.
Voitele paiston loppuvaiheessa leivät siirappi-vesiseoksella.
Kumoa ja jäähdytä liinan alla.

Itse säilytin leipää pöydällä muovipussissa siihen asti, että se oli syöty (ja siihen ei kyllä mennyt kovin montaa päivää) ja tätä voisi aivan hyvin laittaa pakkaseenkin. Ja ihaninta tämä oli mielestäni vielä lämpimänä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Beijing8

Tässä vaiheessa vuotta väsymys alkaa hieman (no, aika paljon enemmänkin) painaa päälle. Väsymyksen saapuessa, mielikuvitus tuntuu väistyvän taka-alalle. Tästä seuraa se, että vapaat illat pääsevät yllättämään ("mitä, eikö nyt olekaan skidejä?" "siis, eikö kummallakaan ole mitään menoa?"), mikä on sikäli aina iloinen uutinen. Näille vapaille illoille tekemisen keksiminen tuntuukin olevan haastavampaa. Aika usein olemmekin H:n kanssa jääneet ihan vain kotisohvalle. Viime viikonloppuna kuitenkin kiskoimme itsemme liikenteeseen ja suuntasimme Kampin kauppakeskuksen viidenteen kerrokseen: Kampin Kortteliin. Korttelissa on kymmenen (tai sitten laskin väärin) erilaista ravintolaa, jotka eivät todellakaan ole perinteisiä kauppakeskusravintoloita. Ylipäätänsä tilasta ei tullut mieleen mitenkään kauppakeskus, koko tila oli nimittäin aika tyylikäs ja samaan aikaan kodikas. Kauppakeskuksen kuulutukset eivät ylös kuuluneet ja koko tila oli erittäin siisti ja lisäksi yllättävän …