Siirry pääsisältöön

pääsiäistä ja sammakoita

Tämän pääsiäisen iloihin on kuulunut muun muassa puhtaiden ikkunoiden ihailu (onneksi talouteeni kuuluu pitkä ihminen, joka yltää pesemään ikkunat ilman epätoivoista kiipeilyoperaatiota. Ja se vielä tykkäskin pesemisestä :)), auringosta nauttimista ja rentoutumista.
Tämä päivä on alkanut aamiaisella ennen aamiaista (brunssi kutsuu piakkoin). Ja mikäs on ollessa, kun parvekkeellakin tarkenee (tosin villasukkien ja villatakin kera).
Eilen illalla törmäsn ekaa kertaa tälle keväälle (ja ylipäätänsä pitkään pitkään aikaan) sammakoihin. Katulamppujen alle oli jähmettynyt kilometrin matkalla yhteensä 18 sammakkoa. Yksi niistä kurnutti aivan hiljaa ja yksi liikkui hitaasti pois valosta, kun yritin siitä kuvaa ottaa. Kaikki muut 16 kappaletta vain olla möllöttivät. Jos oikein muistan alakoulun bilsan tunneilta, niin sammakot ilmeisesti jähmettyvät valoon joutuessaaan. Odottavat siis hämärää, jotta voivat mönkiä turvaan (saivat kyllä siinä tapauksessa odottaa todella kauan). Hieman kävi sääliksi niitä... Jäävät kuitenkin todella helposti jalan tai pyörän alle ja ovat vielä lisäksi ylihelppoa saalista. Ilmeisesti niitä on kuitenkin erittäin vaikea havaita, koska kaikki iltalenkillä olleet koirat vain ja ainoastaan ohittivat sammakot korvaansa lotkauttamatta. Tai sitten kaikki lähialueen koirat ovat todella hyvin koulutettuja sammakkoystävällisiksi.
Yksi yksilö pääsi kuvaankin. Ja ei välittänyt tuon taivaallista kuvaajasta tai ihan lähellä olevasta kännykästä (siinä syy huonoon kuvanlaatuunkin).

Mukavaa ja rentouttavaa pääsiäisen jatkoa :)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…