Siirry pääsisältöön

Kasvissosekeitto

Tällä viikolla viisaus kenties taas väheni ja samalla sain kuulla olevani umpikiero nainen. Kävin siis hammaslääkärissä poistattamassa toisen alaviisurin (enää yksi jäljellä). Hammas lähti sopivasti vetämällä pois juurten koukkuisuudesta huolimatta. Kiitos loistavan hammaslääkärin. Ja kuten hammaslääkärille mainitsinkin, viisaudenhampaiden poistot ovat edelleen olleet mun helpoimmat hammaslääkärissä käynnit.

Hampaan poistamisen jälkeen torkuskelin sohvalla 3 tuntia purren sidetaitostuppoa. Kolmen tunnin jälkeen puudutuskin alkoi pikku hiljaa häipyä ja alkoi heräämään kysymys, että mitäköhän sitä söisi, kun nälkä on aika kova. Kivuista en kärsinyt oikeastaan ollenkaan (tosin tuolloin ekana iltana tankkasin puudutuksen väistyessä varulta pari särkylääkettä), mutta toki ei tehnyt mieli syödä mitään kovin purtavaa ruokaa. Kuumia ruokia ja juomia lisäksi suositellaan vältettäväksi 24 h poiston jälkeen.

Aikani asiaa pohdittua päätin tehdä kasvissosekeittoa. Oman annokseni otin jäähtymään aiemmin ja tämän pienen huomioimisen avulla ruoka oli juurikin sopivaa. Resepti muotoutui ystäväni J:n kasvissosekeiton sekä jääkaapin antimien perusteella. Tästä siis lähdettiin
 Ja tällainen siitä tuli.

Kasvissosekeitto
2 perunaa
3 porkkanaa
1 keskikokoinen/pieni bataatti
1 pieni kukkakaali
2 sipulia
2 kasvislientä
vettä
½ koskenlaskijajuustoa
pippuria

Pese ja kuori perunat, porkkanat sekä bataatti. Pilko ne pieniksi paloiksi kattilaan. Kuori ja pilko sipuli sekaan myös. Ja lisää myös kukkakaalin kukinnot. Kaada vettä (kiehuvaa, niin kaikki tapahtuu nopeammin) päälle, niin että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Lisää mukaan 2 kasvisliemikuutiota. Keittele, kunnes kasvikset ovat kypsiä (itselläni kesti n.20 minuuttia). Pilko sekaan koskenlaskija ja pyöräyttele pari kertaa pippurimyllystä pippuria. Lopuksi soseuta sauvasekoittimella. Lämmitä ja tarjoa.


Itse paahdoin paistinpannulla kaveriksi vielä kurpitsansiemeniä ja ne sopivatkin hyvin tähän keittoon.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…