Nyt se alkaa olla tosiasia. Joulu on pian. Tänä viikonloppuna olen tehtaillut viimeisen kokeen oppilaille ensi viikoksi. Paitsi, että tajusin, että yksi isompi pistari on vielä tekemättä. Pohtinut harjoittelijoita ja niitä tunteja, mitä he pitäisivät (on aina pelottavaa antaa omat oppilaansa toisten opetettavaksi. Mutta se tekee hyvää niin itselleni, harjoittelijoille kuin oppilaillekin. Katsotaan, mitä uutta kukakin oppii itsestään ja muista tämän vuoden harjoittelusessiossa).
Ihastellut lunta ja sinistä hetkeä (aamulla). Ripustanut märkiä ulkovaatteita kuivumaan. Etsinyt hanskoja. Miettinyt siirtymistä villakaulahuiviin.
Keskustellut joulusta ja sen vietosta. Juhlinut huisan hauskat seitsemänkymmpiset ravintolassa. Matkustanut lapsilauman kanssa bussissa. Tarjoillut jälkkäriksi jäätelöä klo 22.30.
Jakanut tarroja hyvin syödystä ruoasta. Jakanut tarroja tomaattien maistamisesta. Ja glögin maistamisesta. Leiponut. Siivonnut. Ja koristellut kuusen (muovisen kuusen paras puoli on se, että sen voi tuoda sisälle jo hyvissä ajoin. Eikä se varisekaan.).
Melkein kaikkeen näistä on liittynyt oleellisena osana myös tee. Totta kai.
p.s. kuuden aamun päässä siintä joululoma. Jee!
Niin ja tästä raksalta napatusta kuvastakin tuli jotenkin joulumainen olo.
Kommentit
Lähetä kommentti