Siirry pääsisältöön

Piikkipaatsaman lauantai

Innostuneena muutaman muun bloggaajan viikkopostauksista (esim. Alman) päätinpä minäkin kirjoitella joistakin arkipäivistäni.

Aloitettakoon siis eilisestä. Lauantai opettajan vapaapäivä (ainakin lähes aina) ja myös tällä kertaa tämän uusioperheen lapseton päivä. Siispä paljon aikaa omille jutuille.

Puhelimen herätys herätti klo 7.20. Aamupuuhat sujuivat normin tehokkaasti.
25 minuutin aikana ehtii suorittaa aamupesut, meikata, pukea ja keittää teetä termosmukiin.
Klo 7.45 takki päälle ja ulos liukastelemaan autolle. Matkalla juon aamuteeni termosmukista, kuten 95 prosenttina niistä aamuista, jolloin olen liikenteessä auton kera (eli lähes aina).

Ensimmäisenä heitän H:n raksalle ja otan samalla uusia raksakuvia. Raksa alkaa jo vaikuttaa siltä, että kyllä sinne saattaapi puolen vuoden sisällä päästä muuttamaan. Huisaa!

Raksalta ajelin 1½ tunnin matkan rakkaiden ystävieni ja samalla myös kummityttöni perheen luokse. Päivä kului kuulumisia päivitellessä, lasten telmimistä katsellessa, syödessä hyvin (yksi uusi resepti saatu kokeiluun), lekotellessa ja ollessa. Mietittiin sitä, kuinka nuoria olimmekaan 10 vuotta sitten ja kuinka vanhoja oikeastaan nyt. Hämmentävää. Yli 30-vuotiaiden pitäisi kaiketi olla aikuisia ja varmoja ja... no, ei se taidakaan mennä niin.

Iltapäivällä sain vielä herkullista jälkkäriä: pannaria kermavaahdolla ja hillolla. Sitten jälleen auton rattiin ja huristelua takaisin pääkaupunkiseudulle. Ensimmäisenä suuntasin navin kanssa ihan uutta reittiä pitkin hakemaan H:n. Hakureissulla tuli päivitettyä kuulumisia myös H:n veljen perheen kanssa. Kotimatkalla käytiin vielä hoitamassa huomisen ja alkuviikon ruoat kaupasta.

Kotona oltiin loppujen lopuksi vasta 17.45. Saunakamat kasaan ja taloyhtiön saunaan. Tälläkään kertaa en mennyt uimaan taloyhtiön uima-altaaseen. Vesi on vain liian k y l m ä ä. Siis sehän on 22-asteista. Eli liian kylmää. Varsinkin suoraan saunasta. Meidän uusioperhehässäkästä kukaan yli 18-vuotias ei viihdykään altaassa. Siitä nuoremmat enemmän. Huomattavasti enemmän.

Saunan jälkeen kummallakaan ei edelleenkään ollut suuren suuri nälkä, joten päätettiin skipata lämmin ruoka. Herkuttelimme sen sijaan juustoilla ja punkulla. Ilta kului katsellessa kaksi viimeisintä jaksoa True Detectivestä. Aivan mieletön HBO:n sarja, joka näkyy tällä hetkellä Ylellä (Areenassa voi katsella vielä muutaman päivän kaksi ensimmäistä jaksoa. Kolmas ja neljäs jakso löytyvät myös samasta paikasta). Alkutekstiosuus on aivan järkyttävän hyvä. Harvoin olen niin vaikuttunut alkuteksteistä, että haluan ehdottomasti katsoa ne, vaikka ohjelman katsonkin digiboksilta. Ja sarjaa ei kyllä yhtään pahenna pääosassa oleva Matthew McConaughey. Oih ja voih.

Ohjelmaa katsellessa päätin samalla kehittää aivojani. Neuloin siis kirjoneulelapasta, jossa luin ohjetta vielä peilikuvana eli vasemmalta oikealle (koska ensimmäinen on jo valmis) ja niin, että mustat kohdat tehdään valkoisella ja valkoiset tummalla. Ihmeen hyvin onnistui. Multiajo onnistuu edelleen.

Loput illasta kuluikin lukiessa ja hiljaisesta asunnosta  + vapaasta illasta nauttien.Simahdin luultavasti n. klo 22.30. Niinpä näin sunnuntaiaamuna tulikin herättyä ajoissa. Harmillista, tämä olisi ollut se päivä, kun oisin voinut nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Toisaalta, ehtiipähän tehdä enemmän asioita. Kuten juoda teetä ja lukea hesaria. H nukkuu vielä. Osaa käyttää paremmin hyväkseen nämä harvinaiset aamut, kun meidän taloudessa tosiaan voi nukkua pitkään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Beijing8

Tässä vaiheessa vuotta väsymys alkaa hieman (no, aika paljon enemmänkin) painaa päälle. Väsymyksen saapuessa, mielikuvitus tuntuu väistyvän taka-alalle. Tästä seuraa se, että vapaat illat pääsevät yllättämään ("mitä, eikö nyt olekaan skidejä?" "siis, eikö kummallakaan ole mitään menoa?"), mikä on sikäli aina iloinen uutinen. Näille vapaille illoille tekemisen keksiminen tuntuukin olevan haastavampaa. Aika usein olemmekin H:n kanssa jääneet ihan vain kotisohvalle. Viime viikonloppuna kuitenkin kiskoimme itsemme liikenteeseen ja suuntasimme Kampin kauppakeskuksen viidenteen kerrokseen: Kampin Kortteliin. Korttelissa on kymmenen (tai sitten laskin väärin) erilaista ravintolaa, jotka eivät todellakaan ole perinteisiä kauppakeskusravintoloita. Ylipäätänsä tilasta ei tullut mieleen mitenkään kauppakeskus, koko tila oli nimittäin aika tyylikäs ja samaan aikaan kodikas. Kauppakeskuksen kuulutukset eivät ylös kuuluneet ja koko tila oli erittäin siisti ja lisäksi yllättävän …