Siirry pääsisältöön

Pjazzan brunssi

Kun viikonloppuun on mahtunut kaikkea kivaa, isoa ja mahtavaa (ja lukemista ja rentoutumistakin), niin oli oivallista päättää viikonloppu brunssiin Pjazzassa (tosin tämän jälkeen ehdin vielä nukkua päiväunet sekä käydä iltateellä ystävän luona).

Pjazzaan päädyimme H:n kanssa hieman sattumalta. Viikonlopun aikana ilmeisesti useampi ihminen oli käynyt syömässä Pjazzassa, sillä Instagramiin päivittyi useampi kuva kyseisestä ravintolasta. Koimme tämän lähes kohtalon johdatuksena (tai no minä koin), joten päätimme suunnata keskustaan sunnuntailounaalle. Olin tutkaillut Pjazzan sivuja aamulla ylimalkaisesti ja luulimme siis tosiaan suuntaavamme lounaalle. Ravintolassa sitten selvisi, että olimmekin saapuneet brunssille (nettisivuiltakin näköjään varausta tehdessä tämä kävisi ilmi ja samoin musiikkiosuudessa. Muualta en mainintaa löytänyt). No ei siinä mitään, pöydänkin saimme onnekkaasti.

Brunssi maksoi 27€/pää ja sisälsi lasin proseccoa (+:t tästä). Pidin paljon ravintolan sisustuksesta ja jotenkin tuli kovin italiaolo (+:t tästäkin). Tarjoilijat puhuivat sekaisin suomea, englantia ja italiaa. Brunssi oli tarjolla kahdella eri baaritiskillä ja täytyy sanoa, että ulkonäkö voi pettää. Antipastit näyttivät hyviltä (ja olivatkin sitä), mutta salaatit eivät ulkonäöllään ihan vaikuttaneet. Mutta jestas ne olivat hyviä. Samoin täytetty leipä oli hyvää. Tämän lisäksi tarjoilijat kävivät tarjoilemassa pizzaviipaleita pöytiiin. Pääruokana oli tarjolla kasvislasagnea (aivan järkyttävän hyvää. Ehkä parasta lasagnea ikinä) sekä porsasta, ööh viipaleina.  Lisäksi löytyi hedelmiä ja jogurttia ja aivan törkeän hyvää porkkanakakkua.

Pidin tästä brunssista todella paljon. Perinteinenhän se ei ollut missään nimessä vaan ihastuttavan italialainen. Ruoat maistuivat hyvälle ja olivat tuoreita. Kasvislasagne ansaitsee paljon hehkutuksia ja palvelukin toimi kivasti. Teetä/kahvia/mehuja tähän brunssiin ei kuulu, mutta eipä niitä kyllä kaivattukaan. Pitkästä aikaa tämä on paikka, mihin ehdottomasti aiomme mennä uudestaankin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku...

Retkeilyä: Iso-Melkutin

Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle.  Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä.  Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt.  Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka.   Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räysk...

Suolaiset joulutortut

Tämän joulun alla on löytynyt useampia uusia leivonnaisreseptejä. Yksi näistä on suolaiset joulutortut, joiden ohje mukailee Valion reseptiä. Näitä on näppärä tehdä vieraille, eivät vaadi nimittäin mitään suurta valmistelua. Tämän vuoden sukulaisglögeillä (nimi voisi olla myös vanhusglögit, jokainen vieras on nimittäin näillä vuosittaisilla kekkereillä yli 70-vuotias) nämä pääsivät pöytään. Suolaiset  joulutortut 500g voitaikinalevyjä 1 kananmuna hieman seesaminsiemeniä 1 pkt ilmakuivattua kinkkua 1 pieni persimon n. 100g aurajuustoa Ota voitaikinalevyt sulamaan pakkauksen ohjeen mukaan. Puolita levyt ja tee neliöiden kulmiin pienet viillot. Taittele levyt tähtitorttumaisesti (nostele joka toinen kulma keskelle) ja nipistä keskellä tiukasti yhteen, jotta torttumainen muoto säilyy uunissakin. Voitele tortut kananmunalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.  Revi ilmakuivatusta kinkusta paloja torttujen keskiosan päälle, lisää muutama nokare aurajuusto...