Siirry pääsisältöön

Askelia mittailemassa

Kohti terveellisempää elämää on jälleen tämän kevään juttu. H:n kanssa olemme siirtyneet jälleen 5:2 -paastoon (kahtena päivänä syön alle 500 kcal). Se on sujunut ihmeellisen kivuttomasti.  

Lisäksi olen ruvennut tutkailemaan liikuntamääriäni, jotka ovat aivan liian vähäiset. Jotenkin töiden määrän lisääntyminen kevättä kohden ja raksan edistyminen ovat vähentäneet mun vapaa-aikaani radikaalisti. Ja ikävä kyllä kuulun niihin, jotka valitsevat mieluummin kirjan ja teekupin kuin lenkkeilyn.... Olen kuitenkin vakaasti (vaihteeksi) päättänyt muuttaa tätä asiaa. Aloitin homman tutkailemalla, kuinka monta askelta otan päivässä. Oiva apuvälinen tähän on Walk Logger, jonka latasin puhelimeeni. Walk Logger on puhelimessa päällä koko ajan (ja omien henkilökohtaisten havaintojen perusteella ei näytä syövän akkua mitenkään suunnattomasti) ja mittailee askeleita, joita otan. Parhaiten Walk Logger toimii, kun on housujen taskuissa, mutta näytti se olkalaukussakin mittaavan aika hyvin.

Ja masentavaahan se oli huomata. Huolimatta runsaasta kävelystä töissä, ei päivittäinen askelmääräni yleensä yllä suositeltuun 10 000. Lohdullista tosin on se, että työpäivän aikana ilman sen kummepia juttuja askeleita kertyy vähintään tuo kuvassa oleva reilu 4000. Mitä useampi oppitunti, sitä enemmän askelia loogisesti tulee. Keskiarvona taidan saada päivässä kasaan n. 8000 askelta kaikkineensa. Ne pari tuhatta pitäisi sitten vielä hankkia.

...tai jos vaikka kävisi hoitamassa pyörän kuntoon ja aloittaisi pyöräilykauden vihdoin ja viimein...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj