Siirry pääsisältöön

Taste of Helsinki 2015


Tämä oli toinen vierailukerta Taste of Helsingissä ja luulenpa, että ensi vuonna myös suuntaamme maistelemaan ihastuttavia ruokia. Tänä vuonna olimme ajoissa liikenteessä ja ostimme liput hyvissä ajoin. Samalla varasimme pääsyn sampanjamaisteluun (viime vuonna olimme liikenteessä lauantaina ja emme samalla viikolla saaneet enää lippuja maisteluihin). 

Tapahtuma oli jälleen hauska. Viime vuonna oli todella kylmä ja paleltiin. Tänä vuonna tuuli oli hyinen, mutta aurinkoisella paikalla ollessa tarkeni oikeastaan aika hyvin. Itse olin varustautunut (viime vuodesta oppineena) paksulla villatakilla ja ulkotakilla (jälkimmäistä tarvitsin vasta kotimatkalla). Olishan se hienoa olla tilaisuudessa hameella ja pikkukengillä, mutta en suoraan sanoen ymmärrä, kuinka kyseiset neidit ja rouvat tarkenevat...

Torstai oli selkesti parempi päivä suunnata tapahtumaan kuin lauantai, sillä ruuhkat ja jonot eivät olleet niin pahat (ymmärrettävästi normi-ihmiset haluavat tapahtumaan viikonloppuisin...). Sampanjamaistelun (joka oli todella hauska ja hyvä tilaisuus. Tosin samppanja alkoi tulla lopussa jo vähän korvista ulos...) lisäksi nautimme loogisesti hyvästä ruoasta. Taste of Helsingissä oli tänä vuonna 10 ravintolaa, joista kävimme testaamassa viittä. Lisäksi paikalla oli Petri´s chocolate room, josta haimme kaksi herkullista jälkkäriä.

Paras maistelemamme annos olis ehdottomasti Brödin Sipuli. Erittäin sipulinen (se sisälsi aika montaa sipulia) annos vei kielen mennessään.  Sen verran olimme vakuuttuneita, että Bröd pääsi meidän testattavien ravintoloiden listalle.

Meillä oli mukava ilta. Ensi vuonna taidamme kutsua muutaman ystävän seuraan. Ainakin hyvällä säällä Taste of Helsinki on loistava tilaisuus viettää aikaa ystävien seurassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…