Siirry pääsisältöön

Deli Café Maya ja herkullinen brunssi

Brunssiryhmämme jatkoi Punavuoren suunnalla herkuttelua ja tällä kertaa testasimme Mayan brunssin. Jota voi kuvata oikeastaan yhdellä sanalla: herkullinen.

Tarjottavat olivat esillä aika tiiviisti, mikä antoi aluksi hieman valheellisen kuvan niiden määrästä. Ruokaa oli nimittäin paljon. Pöydästä löytyi  erilaisia salaatteja, leipiä, leikkeleitä, pekonia, lihapullia, munakasta. Ja varmasti muutakin. Lisäksi oli erilaisia juustoja. Jälkkäripöydästä löytyi jogurttimaljoja, hedelmiä sekä muutamaa erilaista kakkua. Tosin sokerittoman syyskuun tueksi (itse en sellaisella ole, muut ryhmäläiset sen sijaan ovat) tyydyin syömään vain jogurttimaljan (ja toisen) jälkkäripöydästä. Juotavien puolella oli tarjolla kahta mehua, teetä ja kahvia.

Kaikki peruspuitteet olivat kunnossa. Paikka oli pieni, mutta sympaattinen (tänne kannattaa varata pöytä). Miinukset tulevat siitä, että teevalikoimaa ei käytännössä ollut (paitsi erillisestä maksusta). Ja ruokien viereen olisin hieman kaipaillut lappuja, siitä mitä missäkin on.

Tällä brunssilla tuli taas ähky. Brunssiryhmäläisten kanssa mietimme jo syksyn tulevia brunsseja ja nyt kaipailisinkin vinkkejä Porvoon brunsseista. Kenelläkään kokemusta?

Kommentit

  1. Porvoon Sinne on loistava! :) Jos et ole vielä käynyt, niin suosittelen. Mä olen ollut teemabrunssilla Sinnessa, ja se vakuutti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinnessä oon käynyt illallisella, mutta pitääpä ottaa selvää brunsseista. Nyt näyttää olevan yhden teeman brunssi syyskuun loppuun asti, toivottavasti lokakuulle tulee seuraava. Kiitos vinkistä :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…