Siirry pääsisältöön

Neljäntenä adventtina yritettiin leipoa

Mutta lopputuloksiin nähden, tehtiin onneksi muutakin...

Loman kunniaksi sunnuntaiaamu aloitettiin pitemmän kaavan aamupalalla. Olin edellisenä iltana laittanut pataleipätaikinan (resepti löytyy täältä) nousemaan ja aamulla saatiin sitten iloita tuoreesta leivästä. Lisäksi pöytään päätyi avokadoa, pekonia, paistettuja munia sekä illalliskutsujen vieraiden tuomaa käpykakkua. Aamupala-aika tosin venyi sen verran myöhäiseksi, että brunssihan se käytännössä oli. Ja tälllä brunssilla selvisikin pitkälle iltaan.

Päivän aikana kokosin ja koristelin myös kuusen. Joulu on ihan pian täällä :). Ja paketoin myös kasan lahjoja. H pesi myös ikkunat. Pihalta päin. T-paitasillaan. Joulukuu ja ulkona +10 C. Hämmentävää.

Mutta niin ne leipomiset. Ensinnäkin mun piti leipoa viimeiset piparit. En leiponut, koska unohdin ottaa taikinan ajoissa sulamaan.

Sitten mun piti tehdä saaristolaisleipää. Unohdin ostaa lauantaina hiivan, joten menin oikein erikseen hakemaan sitä. Satuin sitten ostamaan sitä liian vähän.... (no, nyt hiivatilanne on hoidettu kuntoon ja saaristolaisleivät ovat uunissa paistumassa (resepti löytyy hellapoliisin sivuilta).

Ja viimeisimpänä yritin tehdä italialaisia marenkeja. Niitä, joissa valkuaisvaahtoon lisätään n.120-asteista sokerivesiliuosta. Yritin tätä oikein kahteen kertaan. Joku hommassa kuitenkin meni pieleen ja lopputulos oli aika surullisen näköinen... Missä ovat ne kuohkeat marengit? No, en luovuta... Joululoman aikana kokeilen tätä vielä uudestaan. Pakko kait niiden on jossain välissä onnistua. Pitänee yrittää kysyä myös paremmilta neuvoja. Jos juuri s i n ä  tiedät, miten italialaiset marengit saa onnistumaan, niin jaathan tietosi tännekin suuntaan.

Tällaisia niistä mun surullisista marengeista tuli...

Kommentit

  1. Voi harmi, aina ei voi onnistua! Maistuiko lättymarengit edes hyviltä? Ulkonäköhän ei ole kaikki kaikessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooh... Ne maistui sokerille :D. Saat maistiaisen tänään, jos vaan muistan ottaa mukaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj