Siirry pääsisältöön

Viikonloppureissu mökillä


Kuten viime postauksesta saattoi päätellä, viime viikko oli stressaava, kiireinen ja kaikin puolin normaali toukokuun lopun viikko koulumaailmassa. Niinpä jo etukäteen olimme päättäneet ottaa arvioinnin loputtua irtioton arjesta. Perjantaina keräilimmekin alamittaiset kyytiin ja suuntasimme vuokramökille (samalle alueelle kuin viime kesänäkin).

Tälläkään kertaa sää ei oikein suosinut. Viime viikon helteen (kai sellainen oli, enkä vain kuvitellut) jälkeen +16 oli aika hyinen lämpötila. Fiksuna ihmisenä olin kuitenkin pakannut jokaiselle lämmintä vaatetta mukaan ja loppujen lopuksi ei paleltu kuin ensimmäinen yö.

Viikonloppuna ehdittiin loppujen lopuksi yllättävän paljon. Soudeltiin, ongittiin (aikuiselämäni ensimmäinen kala saatu! Tosin päästin pienen ahvenen kyllä takaisin järveen samantien.), paistettiin makkaraa, grillattiin, katsottiin futista, paahdettiin vaahtokarkkeja takassa, saunottiin. Alamittaiset kävivät myös pulahtamassa järvessä (me aikuiset pelättiin kylmyyttä sekä hyttysiä). Viikonloppuna ehdin myös pitkästä aikaa lukemaan kirjaa.

Ongittujen ja vapautettujen (yksikään ei ollut syötävän kokoinen) kalojen lisäksi näimme viikonloppuna myös monta vesilintua. Pääsimme myös näkemään joutsenen, joka juoksi veden pintaa pitkin ennen lentoon lähtöä. Lisäksi pääsimme tutkailemaan lähistöltä vaskitsaa (raajaton lisko kuten wikipedia tiesi meille kertoa, vaikka erheellisesti luulimme sitä ensin käärmeeksi).

Reissu oli hyvä. Ja kesäloma on suorastaan hämmentävän lähellä.
Tässä vielä kuva suopursusta, joita oli järven rannassa paljon. Alppiruusupuistoreissun yhteydessä opin muuten senkin, että suopursu kuuluu myös alppiruusujen lajikkeisiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…