Siirry pääsisältöön

Mueseum of Broken Relationships + Fratello Torrefazione


Kulttuuri on ollut viime aikoina lomailemassa, koska töissä ja vapaa-ajalla on ollut vain aivan liian kiirettä. Viime viikolla kuitenkin ehdimme vihdoin ja viimein treffata Kulttuuriystäväni kanssa ja tällä kertaa kohteeksi valikoitui Helsingin kaupunginmuseon näyttely: Museum of Broken Relationships.

Olin näyttelyn suhteen etukäteen hieman skeptinen. Mietin, että haluanko tosissaan kurkistella toisten ihmisten eroihin (parisuhteesta tai muista suhteista). Turhaan epäilin. Näyttely oli hyvä. Eroja kuvaavat tavarat olivat keskiössä, mutta itselleni nousi tärkeämmäksi asiaksi tarinat. Tämä olikin näyttely, jossa tarinat oli kerrankin tuotu näkyviin. Opasvihkosesta nimittäin pystyi lukemaan omaan tahtiinsa jokaisen esineen taustalla olevan tarinan. Joissakin tapauksissa tarina oli yhden lauseen mittainen, joissakin taas useamman sivun. Sain tästä paljon.

Helsingin kaupunginmuseo vaikutti nyt uudistuneena myös aika mielenkiintoiselta paikalta. Palaankin sinne varmasti. Ja mikä parasta, tämä museo on ilmainen (Museum of Broken Relationships on niin ikään ilmainen näyttely). Yllä olevassa kuvassa on muuten museon pihalla oleva hauska yrttitarha.

Museo-osuuden jälkeen suuntasimme välipalalle (lue herkuttelemaan) Kluuviin Fratello Torrefazioneen. Tämä kahvila ei ole epäonnistunut kertaakaan ja silti muistan sen aivan liian harvoin. Teevalikoima ei päätä huimaa (Fratello Torrefazione onkin kahveihin erikoistunut paikka), mutta tarjottavat teet ovat hyviä. Ja sitten ne muut tarjoilut. Olen syönyt tässä kahvilassa salaattia (tosi hyvää), täytettyä leipää (herkullista) ja makeita herkkuja (nameja nekin). Tällä kertaa menimme makealla linjalla ja olihan se taas niin hyvää.

P.S. Museum of Broken Relationships on näytteillä Helsingissä syyskuuhun asti. Kannattaa siis suunnata katsomaan se nyt kesän aikana.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…