Siirry pääsisältöön

Paluu arkeen. Loma-arkeen.

Nyt tuntuu, että tässä taloudessa ollaan palailtu pikku hiljaa normaaliin loma-arkeen. NYCin reissun jälkeen hurautettiin pikalomalle ihanan ystäväpariskunnan kanssa Tallinnaan. Reissun pääpointtina oli rentoutua ja syödä hyvin (jälkimmäinen toteutettiin Horisontissa, jonka maistelumenua voin edelleen suositella varauksetta), sekä tietenkin vaihtaa kuulumisia. Sen verran harvoin tulee nähtyä kuitenkin.

Sopivasti myös kiireiden (lomakiireiden) mentyä ohi, myös lämmin sää näytti menevän ohi. Höh ja pöh. No, eipähän ollut mitään syytä lähteä ulos tai sosiaalisoitua. Sai olla rauhassa kotona ja hoitaa kaikkia tekemättömiä kotihommia. Tänään suuntaan jo ihmistenkin ilmoille.

Maanantaina kävinkin puolisateisen päivän kunniaksi NYCin reissusta kärsineiden terassikasvien kimppuun. Tai no jäljelle jääneiden kasvien kimppuun. Kaksi ruukullista kasveja kippasin heti reissusta palattuamme roskikseen. Ja kävin vielä myrkyttämässä Raidilla perään. Sen verran oli ylimääräistä taapertajaa, mönkijää ja lentelijää purkkeihin ilmaantunut. Maanantaina sitten suoritin vielä lisää karsintaa. Samettikukat lensivät matoineen (mitä! Niiden piti haista ötököistä pahalle... Ei näköjään kaikista.) roskiin (ja jälleen Raidia kehiin) ja tomaattien lehdille suoritin julmaa karsintaa. Nyt tomaatit näyttävät hieman tuota pahoinpidellyiltä. Toivottavasti vähäisemmät lehdet kuitenkin estävät kaiken maailman ötököiden pesiytymisen. Lisäksi tomaatit ja paprikat saivat mäntysuopapesun. Nyt on jokainen lehti hangattu. Pysykää ötökät pois, mur.

Hetken jo mietin koko homman järkevyyttä. Jos vaan heittäisi kaikki kasvit suosiolla pois. Mutta, on niissä tomaateissa tosi monta raakiletta, ja paprikassakin aika monta. Jos ne joskus vaan siitä kypsyy, niin ne on kyllä aika herkullisia. Yrtteihin ei onneksi ollut iskenyt mikään öttiäinen, niitä ollaan muutenkin saatu syödä jo vallan mukavasti. 

Jännityksellä odotan, kuinka kasveille käy, kun ne hylkään pian taas viikoksi muiden hoidettavaksi...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…