Siirry pääsisältöön

Paluu arkeen. Loma-arkeen.

Nyt tuntuu, että tässä taloudessa ollaan palailtu pikku hiljaa normaaliin loma-arkeen. NYCin reissun jälkeen hurautettiin pikalomalle ihanan ystäväpariskunnan kanssa Tallinnaan. Reissun pääpointtina oli rentoutua ja syödä hyvin (jälkimmäinen toteutettiin Horisontissa, jonka maistelumenua voin edelleen suositella varauksetta), sekä tietenkin vaihtaa kuulumisia. Sen verran harvoin tulee nähtyä kuitenkin.

Sopivasti myös kiireiden (lomakiireiden) mentyä ohi, myös lämmin sää näytti menevän ohi. Höh ja pöh. No, eipähän ollut mitään syytä lähteä ulos tai sosiaalisoitua. Sai olla rauhassa kotona ja hoitaa kaikkia tekemättömiä kotihommia. Tänään suuntaan jo ihmistenkin ilmoille.

Maanantaina kävinkin puolisateisen päivän kunniaksi NYCin reissusta kärsineiden terassikasvien kimppuun. Tai no jäljelle jääneiden kasvien kimppuun. Kaksi ruukullista kasveja kippasin heti reissusta palattuamme roskikseen. Ja kävin vielä myrkyttämässä Raidilla perään. Sen verran oli ylimääräistä taapertajaa, mönkijää ja lentelijää purkkeihin ilmaantunut. Maanantaina sitten suoritin vielä lisää karsintaa. Samettikukat lensivät matoineen (mitä! Niiden piti haista ötököistä pahalle... Ei näköjään kaikista.) roskiin (ja jälleen Raidia kehiin) ja tomaattien lehdille suoritin julmaa karsintaa. Nyt tomaatit näyttävät hieman tuota pahoinpidellyiltä. Toivottavasti vähäisemmät lehdet kuitenkin estävät kaiken maailman ötököiden pesiytymisen. Lisäksi tomaatit ja paprikat saivat mäntysuopapesun. Nyt on jokainen lehti hangattu. Pysykää ötökät pois, mur.

Hetken jo mietin koko homman järkevyyttä. Jos vaan heittäisi kaikki kasvit suosiolla pois. Mutta, on niissä tomaateissa tosi monta raakiletta, ja paprikassakin aika monta. Jos ne joskus vaan siitä kypsyy, niin ne on kyllä aika herkullisia. Yrtteihin ei onneksi ollut iskenyt mikään öttiäinen, niitä ollaan muutenkin saatu syödä jo vallan mukavasti. 

Jännityksellä odotan, kuinka kasveille käy, kun ne hylkään pian taas viikoksi muiden hoidettavaksi...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku...

Retkeilyä: Iso-Melkutin

Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle.  Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä.  Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt.  Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka.   Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räysk...

Suolaiset joulutortut

Tämän joulun alla on löytynyt useampia uusia leivonnaisreseptejä. Yksi näistä on suolaiset joulutortut, joiden ohje mukailee Valion reseptiä. Näitä on näppärä tehdä vieraille, eivät vaadi nimittäin mitään suurta valmistelua. Tämän vuoden sukulaisglögeillä (nimi voisi olla myös vanhusglögit, jokainen vieras on nimittäin näillä vuosittaisilla kekkereillä yli 70-vuotias) nämä pääsivät pöytään. Suolaiset  joulutortut 500g voitaikinalevyjä 1 kananmuna hieman seesaminsiemeniä 1 pkt ilmakuivattua kinkkua 1 pieni persimon n. 100g aurajuustoa Ota voitaikinalevyt sulamaan pakkauksen ohjeen mukaan. Puolita levyt ja tee neliöiden kulmiin pienet viillot. Taittele levyt tähtitorttumaisesti (nostele joka toinen kulma keskelle) ja nipistä keskellä tiukasti yhteen, jotta torttumainen muoto säilyy uunissakin. Voitele tortut kananmunalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.  Revi ilmakuivatusta kinkusta paloja torttujen keskiosan päälle, lisää muutama nokare aurajuusto...