Siirry pääsisältöön

iltakävelyllä Uutelassa

Ekan työviikon jälkeen pää kaipasi kovasti rentoutumista. Viikonloppuna sitä onneksi olikin. Viikonloppu oli niin kiva ja rentouttava, että tällaisia pitäisi olla lisääkin. Mutta nyt ensin perjantaista.

Perjantai-illalla halusimme tehdä H:n kanssa jotakin kivaa yhdessä. Mietimme etukäteen Flamingon kylpylään menemistä, mutta hyvän sään johdosta ulkoilu vei voiton. Ihan vähän ulkoilun valitsemiseen vaikutti myös ystävämme Pokémonit...  Pienoisen arpomisen jälkeen päätimme hurauttaa autolla Vuosaareen ja suunnata kävelemään Uutelaan. Uutela sopii tähän kesään kuin nenä päähän, koska olemme H:n kanssa käyneet siellä retkeilemässä yhdelle ekoista treffeistämme. Tällä edellisellä visiitillä emme kuitenkaan kiertäneet koko luontopolkua, joten asia piti korjata.


Kävellessämme katselimme hieman opastauluja, mutta emme näköjään kovin tarkkaan (ja etukäteen emme olleet tällä kertaa tutustuneet kohteeseen ollenkaan). Luontopolun kahdeksikon muoto nimittäin pääsi vähän yllättämään. Sateen uhkan leijuessa yllä mietimme muutamaan kertaan, koskakohan päädymme takaisin lähtöpisteeseen. Turhaan huolehdittiin, kyllä se lähtöpiste löytyi.

Uutelan luontopolku koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen lenkki on 2,5 km ja toinen 1,5 km. Reitti oli todella kiva. Maisema vaihteli sopivasti ja polku oli helppokulkuinen (ihan hyvin pystyi välillä kävelemään puhelin kädessä ja pyydystämään pari pokémonia...). Polku kulki välillä meren rannassa ja välillä metsän keskellä. Löytyi rantakallioita, ihania puita ja kukkia. Vastaantulijoitakin muutama, mutta yllättävän vähän.

Loppujen lopuksi vietimme Uutelassa 2 tuntia ja viihdyimme sen verran hyvin, että sään salliessa taidamme suunnata paikalle uudestaan. Uutelasta on myös tehty opas, jonka voi ladata täältä. Taidan itse tulostaa sen lapsireissulle mukaan, näytti olevan sen verran mielenkiintoista tietoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku...

Retkeilyä: Iso-Melkutin

Lauantaina hellepäivää uhmaten päätimme lähteä kahden alamittaisen (toinen tosin on jo mua pitempi...Enää yksi alamittaisista on siis todellisuudessa alle 170 cm pitkä...) + Papu Papusen kanssa retkeilemään Lopelle Iso-Melkuttimen kierrokselle.  Tähän väliin todettakoon, että olen tämän kevään aikana selannut usean kunnan nettisivuja ja etsinyt tietoja retkeilymaastoista/kävelyreiteistä.  Iso-Melkuttimesta tiedon saaminen oli hieman kiven alla. Lopulta Lopen kunnan sivulta tietoa löysi, mutta näin ikävästi sanottuna niin tylsässä muodossa, että sen nettisivun (tai no PDF:n) perusteella en olisi kyllä Lopelle retkeilemään lähtenyt.  Onneksi Iso-Melkuttimesta on kuitenkin kirjoitettu erilaisia postauksia aika runsaasti, joten tietoa löytyi muuta kautta. Ja hyvä niin, koska tämä oli todellakin vierailun arvoinen paikka.   Me navigoimme paikan päälle Google Mapsin avulla, jolloin määränpääksi laitoimme Iso-Melkuttimen parkkipaikka. Tarkempi osoite on Tauluntie 146, Räysk...

Suolaiset joulutortut

Tämän joulun alla on löytynyt useampia uusia leivonnaisreseptejä. Yksi näistä on suolaiset joulutortut, joiden ohje mukailee Valion reseptiä. Näitä on näppärä tehdä vieraille, eivät vaadi nimittäin mitään suurta valmistelua. Tämän vuoden sukulaisglögeillä (nimi voisi olla myös vanhusglögit, jokainen vieras on nimittäin näillä vuosittaisilla kekkereillä yli 70-vuotias) nämä pääsivät pöytään. Suolaiset  joulutortut 500g voitaikinalevyjä 1 kananmuna hieman seesaminsiemeniä 1 pkt ilmakuivattua kinkkua 1 pieni persimon n. 100g aurajuustoa Ota voitaikinalevyt sulamaan pakkauksen ohjeen mukaan. Puolita levyt ja tee neliöiden kulmiin pienet viillot. Taittele levyt tähtitorttumaisesti (nostele joka toinen kulma keskelle) ja nipistä keskellä tiukasti yhteen, jotta torttumainen muoto säilyy uunissakin. Voitele tortut kananmunalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.  Revi ilmakuivatusta kinkusta paloja torttujen keskiosan päälle, lisää muutama nokare aurajuusto...