Siirry pääsisältöön

Kohti hyvinvointia

Tämä syksy on ollut omituinen.
Töissä on ollut mieletön kiire, koko sen kaksi kuukautta, mitä koulua on ollut. Työpäivät venyvät jatkuvasti omituisen pitkiksi. Unohdan pienimpiäkin asioita (kuten sen, mistä luokasta puhuin reksin kanssa viime viikolla...), olen ärtynyt ja ärsyyntynyt. Lähinnä kuitenkin onneksi aikuisiin en lapsiin. Enkä kyllä kaikkiin aikuisiikaan, ei saa liioitella. Toisaalta olen nauttinut tosi monen ryhmän opettamisesta, ja jotenkin koen harvinaisen mielekkääksi tuntien suunnittelun. Siis en ole koskaan sitä inhonnut, mutta nyt tekisin mielelläni sitä enemmänkin (johtuu varmasti yleisestä aikapulasta...).  Olen pihalla päivistä, tunneista, valvonnoista ja kokeista. Toistaiseksi en ole kuitenkaan unohtanut mitään, mitä ei olisi voinut korvata. Valvontoihin olen juossut hiki hatussa, kun olen tajunnut jääneeni aivan väärään paikkaan. 

Iltaisin sitten tuntuu, ettei ole ollenkaan kiire. Olen mökkiytynyt lähinnä kotiin. Jos ennen oli lähes joka ilta meno, niin nyt on ehkä 1 - 2 menoa per viikko. Ja tämä tuntuu tiedättekö hyvältä. Olen säntillisesti venytellyt joka ikinen päivä viimeisen kuukauden ajan. Tosin yhdistäen siihen joko teen + padin lukemisen tai tv:n katsomisen. Olen käynyt myös 1 - 2 kertaa viikossa uimassa. Uintireissuja en laske menoiksi, sillä teen ne yleensä kotimatkalla töistä tullessa. Se siis kuuluu ikään kuin kotimatkaan. Jos ajattelisin uimaan menemistä erillisenä menona, uintikerrat luultavasti harvenisivat. Itsensä huijaaminen on parasta huijaamista.

Olen myös kutonut sukkia, lukenut kirjoja ja metsästänyt pokémoneja. Viimeistäkään en laske menoiksi. Vaikken sitä useimmiten teekään yksin. Yleensä käydään H:n kanssa iltakävelyllä ja useampi kerta ollaan myös napattu töiden jälkeen joku kaveri mukaan ja suunnattu pokeretkelle. Ulkona oleminen, uinti ja venyttely ovat tehneet niin hyvää. Vaikka työt stressaa, niin iltaisin voin hymistellä itseni kanssa ja nauttia hetkistä.

Olen myös pyrkinyt tässä viimeisten 6 viikon aikana muuttamaan hieman elintapojani. Venyttelyn + uinnin lisäksi olen pyrkinyt muuttamaan hieman syömistottumuksiani. Olen ruvennut laskeskelemaan proteiinin määrää ja pyrkinyt lisäämään sitä tietoisesti (yritän päästä 90 grammaan per päivä). Samoin olen pyrkinyt syömään enemmäm kuitua (25g/päivä) ja juomaan enemmän vettä (n.2,5 litraa per päivä). Olen myös opetellut syömään useammin (mutta vähemmän kerralla). Yritän muistaa syödä parin tunnin välein jotain. Isommat ateriat ovat lounas ja päivällinen, mutta lisäksi syön pähkinöitä/hedelmiä/kaakaosoijajuomaa väleissä. Tuntuu, että syön koko ajan, mutta paino on kyllä tällä menetelmällä laskenut hiljakseen.
Lisäksi on ollut jotenkin pirteämpi olo. En ole koskaan erityisen väsynyt ollutkaan, mutta nyt tuntuu, että saan aikaiseksi paljon enemmän. Jaksan enemmän. Huvittaa tehdä asioita enemmän. Olen jopa pitkästä aikaa ruvennut etsiskelemään itselleni sopivaa ryhmäliikuntatuntia (toteutusasteelle en ole vielä päässyt). Ilmeisesit tämä syömistottumusmuutos, jokapäiväinen kävelylenkki ulkona, päivittäinen venyttely + pari uimiskertaa viikkoon ovat juurikin sopiva yhdistelmä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Beijing8

Tässä vaiheessa vuotta väsymys alkaa hieman (no, aika paljon enemmänkin) painaa päälle. Väsymyksen saapuessa, mielikuvitus tuntuu väistyvän taka-alalle. Tästä seuraa se, että vapaat illat pääsevät yllättämään ("mitä, eikö nyt olekaan skidejä?" "siis, eikö kummallakaan ole mitään menoa?"), mikä on sikäli aina iloinen uutinen. Näille vapaille illoille tekemisen keksiminen tuntuukin olevan haastavampaa. Aika usein olemmekin H:n kanssa jääneet ihan vain kotisohvalle. Viime viikonloppuna kuitenkin kiskoimme itsemme liikenteeseen ja suuntasimme Kampin kauppakeskuksen viidenteen kerrokseen: Kampin Kortteliin. Korttelissa on kymmenen (tai sitten laskin väärin) erilaista ravintolaa, jotka eivät todellakaan ole perinteisiä kauppakeskusravintoloita. Ylipäätänsä tilasta ei tullut mieleen mitenkään kauppakeskus, koko tila oli nimittäin aika tyylikäs ja samaan aikaan kodikas. Kauppakeskuksen kuulutukset eivät ylös kuuluneet ja koko tila oli erittäin siisti ja lisäksi yllättävän …