Siirry pääsisältöön

Joulupuuhia

Viime aikoina on ollut jälleen hieman kiirettä ilmassa. En ole kokenut itseäni erityisen väsyneeksi, mutta ilmeisesti univelkaa oli hieman kertynyt. Tämän ihastuttavan pitkän viikonlopun aikana olen nimittäin nukkunut kahtena yönä 9 tuntia ja viimeisimpänäkin yli 8 tuntia. Kaikkina aamuina olen herännyt herätyskelloon (virkeänä kylläkin), joten ei voi tietää, kuinka kauan sitä olisi tullut muuten nukuttua.

Tänään aamulla vastaiskuksi typerälle vesisateelle ja plusasteille virittelin hämärässä joululaulut soimaan ja pystytin pöytään joulukorttiaskartelupajan. Missä ovat ne vuodet, kun ehdin askarrella joulukortit jo reilusti ennen joulukuuta? Viime tinkaan (tai no onhan tässä vielä ilmeisesti reilu viikko aikaa) jättämisestä huolimatta oli taas kiva askarrella pitkästä aikaa. Keskittyä täysillä vain yhteen asiaan ja näpertää oikein urakalla. Ilmeisesti jotenkin kaipaan käsillä tekemistä, sillä aloitin jälleen paperisen kalenterin pitämisen (tästä lisää myöhemmin, jos paperikalenterikausi jatkuu pitempään). Muistilistojen tekeminen käsin tuntui myös yllättävän kivalta. Uskon myös vakaasti siihen, että käsin kirjoittamalla asiat jäävät paremmin mieleen. Katsotaan, kuinka käy.

Tänä viikonloppuna on viritelty taloa kohti joulutunnelmaa. Joulukalenterijuttujen (edellinen postaus) lisäksi leivoimme skidien kanssa pipareita. Piparien tuoksussa virittelin myös talvivalojen seurauksi yhdet jouluvalot ja kaivelin joululaatikoista pari joulukoristettakin esille. Joulu saa tulla :).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…