Siirry pääsisältöön

Muovia, muovia

Meidän nykyisessä kodissa ei kaikkien harmiksi ole (vielä ainakaan) mahdollista lajitella biojätettä. Omaa omatuntoa parantaaksemme olemme siis kiinnittäneet tässä viimeisten puolentoista vuoden aikana erityistä huomiota kaiken muun kierrättämiseen.

Viimeisimpänä kierrätyskohteena on meidän talouteen tullut muovi.
Pääkaupunkiseudulla sekajätehän menee nykyään polttolaitokseen, joten sikäli ei ole mitenkään hirveän kamalaa laittaa muovia sekajätteeseen. M u t t a sen kierrättäminen erikseen on toki järkevää. Tällä hetkellä Suomessa voidaan kierrättää kaikki pakkausmuovi (näitä ovat esimerkiksi jauhelihapakkauset, nyhtökauran pakkaus (kartonki toki erikseen), minitomaattien muovirasiat, muovipussit, hedelmien/vihannesten pakkauskääreet, vaatteiden pakkauskääreet jne jne jne. Ideana on, että pakkausmuovia ovat nimenomaan ne muovit, joihin on pakattu kaupassa jotain. Sen sijaan esimerkiksi kaupasta ostetut pakasterasiat, muoviastiat, muovilaatikot ja CD-levyjen kannet eivät ole pakkausmuovia. Ne eivät siis muovinkeräykseen kuulu. Myöskään PVC:tä ei muovinkeräykseen saa laittaa (PVC:n tunnistaa kierrätyskolmion sisällä olevasta numerosta 3).

Mutta miksi sitten erotella muovi muusta jätteestä? Kierrätetty muovi menee Suomen uusiomuovijalostus Oy:n kautta Ekokemin muovijalostamoon. Muovijalostamossa tästä jätemuovista sitten tuotetaan erilaisia rakennusmateriaaleja (jonkinlaisia aihioita käsittääkseni) sekä muoviraaka-ainetta (teollisuuden käyttöön). Kierrätystä parhaimmillaan. Näin ei tarvitse valmistaa öljystä uutta muovia (öljy = uusiumaton luonnonvara) vaan voidaan hyötykäyttää jo valmistettu muovi. Luonto kiittää. 

Kierrätykseen menevän muovin tulee olla puhdasta ja kuivaa. Sellaista siis, että sitä viitsii kotona säilöä sisätiloissa. 

Me emme edelleenkään laita kierrätykseen aivan kaikkea muovia. Suurimman osan kuitenkin. Kovamuoviset rasiat pikapesen (jauhelihapakkaukset paremmin, hedelmäpakkaukset lähinnä huuhtelen), annan kuivua ja säilön muovipussiin. Yksi tällainen muovijätemuovipussi sijaitsee meidän eteisen kierrätyslaatikossa (joka on siis eteisessä istumapaikkana ja sisälaatikkoon keräillään kierrätettävää roskaa), josta se täytenä sitten siirretään autotalliin. Kun muutamme taas autotallittomaan asuntoon, pitääkin miettiä tämä vaihe uudelleen. 

Muovinkeräyspisteet ovat omien havaintojeni mukaan viime aikoina onneksi lisääntyneet. On hieman helpompaa tämä kierrättäminen. Hyvä lista muovijätettä vastaanottavista kierrätyspisteistä löytyy täältä ja siellä kohta Muovipakkausten keräys kierrätyspisteissä. 

Muovin lisäksi meillä toki lajitellaan muutakin. Paperit keräillään samaisessa eteisen kierrätyslaatikossa sijaitsevaan Ikea-kassiin, kartongit sopivan pahvilaatikon sisään (meillä huuhdellaan ja annetaan kuivua jokainen maitopurkki yms) samaiseen kierrätyslaatikkoon. Metallijäte ja lasijäte (ensimmäiset huuhdeltuina, jälkimmäiset yleensä pesukoneen kautta) kerätään keittiön roskiskaappiin ja astioiden täytyttyä nekin siirtyvät odottamaan autotalliin jätereissua. 

Muovi on näistä siis meidän uusin lajiteltava jäte. Kaikkea muuta olemme lajitellen jo vuosia. Sekajäteroskis on kuitenkin täyttynyt aika nopeaa tahtia. Muovi muutti kuitenkin tämän asian. Kun erottelemme muovijätteen sekajätteestä, on sekajätteen määrä vähentynyt selkeästi. Sitä muoviroskaa tulee ainakin tällaisessa kotona ruokaa laittavassa taloudessa aivan mielettömät määrät. Tässä kuvassa on osa (huom. o s a) kahden viikon aikana syntyneestä muovijätteestä.

Kannattaa kokeilla. Lisätietoja muovin kierrättämisestä ja jalostamisesta sekä ylipääätänsä jätteiden lajittelusta voit lukea seuraavilta sivuilta:
HSY
Suomen Uusiomuovi Oy
Ekokem
Rinki

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään) Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen. Pizzataikina (6 - 7 pizzaa) 1 kg durum-vehnäjauhoja 5 dl lämmintä vettä 1 pss kuivahiivaa 3 rkl oliiviöljyä n.10g suolaa Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen ku

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike . Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli. Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen: Sopivasti salaattia revittynä lautasille Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle Samoin höylätään parmesania Päälle ripotellaan paahdettuja pinjans

Cafe Pispala: brunssi

Tänä vuonna vietimme vappuviikonlopun kylmässä ja talvisessa säässä Tampereella (sikäli ei mitään uutta, siltä tämä kevät on viime päivinä  muutenkin vaikuttanut). Kokoonnuimme samalla kuuden hengen ystäväporukalla, jolla vietimme viime vapunkin (silloin tosin Turussa). Viikonlopun kohokohdaksi ihanien ystävien näkemisen lisäksi nousi Cafe Pispalan brunssi. Cafe Pispala sijaitsee nimensä mukaisesti Pispalassa. Me siirsimme itsemme keskustasta Pispalaan autolla (ja ystäväni suoritti mielettömän taskuparkkeerauksen peruuttaen ylämäkeen, wow!). Jos teet samoin, varuadu siihen, että pysäköintipaikkoja ei ole pilvin pimein. Pispala oli alueena ihastuttava. Järisyttävät näköalat järvelle ja hauskoja rinteisiin rakennettuja taloja. Itse Cafe Pispala oli söpöäkin söpömpi ilmeisesti 1920-luvulla rakennettu talo, jonka alakerrassa kahvila toimii. Brunssi ei ollut noutopöytä vaan listalta valittu aamiaislautanen. Hieman meinasi tuottaa tuskaa valita lautaset, mutta jokaiselle löytyi loppuj