Siirry pääsisältöön

Smyg: Valo pimeässä

Vuosi sitten kävimme Helsingin Sinnessä syömässä pimeän illallisen. Tänä vuonna Sinneä ei enää kyseisessä paikassa ole, vaan paikalla toimii Sinnestä muotoiltu omalla konseptillaan toimiva Smyg. Smygillä on ollut tarjolla tammi- ja helmikuussa Valo pimeässä -illalliset, jotka toimivat samalla konseptilla. Jos vielä haluat päästä nauttimaan tästä, toimi nopeasti. Valoa pimeässä -illallisia on nimittäin vain keskiviikkoiltaisin, ja niitähän on helmikuussa jäljellä enää huimat kaksi kappaletta.

Ravintolasali on pimeä, joten ilta istutaan lähes pimeässä. Todellisuudessa silmät tottuvat hämärään niin hyvin, että jonkin verran eteensä näkee. Menu on kolmen ruokalajin yllätysmenu (erikoisruokavaliot huomioidaan), jossa ruokalajit tuodaan pöytään kertomatta, mitä niissä on. 

Meihin tämä konsepti uppoaa erittäin hyvin. Ruokien maistelu on aivan huippua näin. Lisäksi ruokalajien arvailu on oma ohjelmanumeronsa. Jälkiruoan jälkeen saimme sitten nähtäväksi menun ja tälläkin kertaa olimme aika hyviä arvaamaan. Me saimme syödä omana iltanamme alkuruoaksi lohipastramia, pikkelöityjä kasviksia, limerakuunamajoneesia sekä perunahelmiä (arvasimme oikein lohipastramin, sekä limemajoneesin). Pääruokana nautimme villisian niskaa, porsaan sisäfilettä, kahvisuolakuoressa paahdettua porkkanaa, ruusukaalia sekä tummasuklaa sabayonia (arvasimme oikein porkkanat sekä suklaakastikkeen. Luulimme syövämme possua sekä maksaa.). Jälkiruokana oli karamellisoitua omenaa, kinuskia ja lehtitaikinajäätelöä (tämä oli helpoin rasti. Tosin emme missään nimessä arvanneet syövämme lehtitaikinajäätelöä, enkä edelleenkään ole oikein selvillä, mitä se on).

Menun katsomisen yhteydessä asiakkaat myös päättävät, mitä maksavat. Hinta saa olla aivan mitä vain. Me olemme tehneet periaatepäätöksen ja pyrimme maksamaan sen mukaan, mitä kustannukset oikeastikin olisivat. Emme halua siis ostaa annoksiamme alihintaan. Tällä kertaa maksoimme 40e/pää. 

Niin ja se ruoka. Se oli todella hyvää. Itse nautin eniten lohipastramista, H sen sijaan ihastui villisikaan (jota luulimme siis maksaksi). Jälkkäristä tykkäsimme kummatkin erittäin paljon.

Oli ehdottomasti rahansa arvoinen illallinen. Kuvia tapahtumasta ei pahemmin ole. Valo riitti kuvaamiseen vain ja ainoastaan menun esittelyvaiheessa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…