Siirry pääsisältöön

Lohi-avokadoceviche

Sen lisäksi, että pääsiäisviikonloppuna söimme itsemme onnellisiksi Sinnessä (lue siitä täältä), niin nautimme myös ystäväpariskunnan kanssa illallista meillä kotosalla. Menimme tällä kertaa osittain tutuilla ruokalajeilla.

Alkupalana munakoisokeittoa (ohje löytyy täältä, tosin olemme huomanneet tässä aikojen saatossa, että tämä keitto kannattaa valmistaa jo edellisenä päivänä. Maku paranee entisestään) ja pääruokana täysin maidotonta sienirisottoa. Tällä kertaa teimme kuitenkin myös toisen alkupalan, joka oli uusi kokeilu: .

Lohi-avokadoceviche (4:lle)
n.150g tuoretta lohta
1 - 2 limen mehua
1 pieni punasipuli
1 punainen chili
tuoretta korianteria kourallinen
1 avokado
hieman suolaa ja pippuria

Pilko lohi pieniksi paloiksi (tyyliin 1cm x 1 cm) ja varmista, ettei mukana ole ruotoja. Laita palat kulhoon ja purista päälle limemehu. Laita kulho jääkaappiin ja anna lohen kypsyä n. 3 tuntia. Pilko punasipuli, chili ja korianterin lehdet pieniksi ja lisää kulhoon. Mausta myös tässä vaiheessa ripauksella suolaa ja pippuria. Maista, ja jos maku ei ole tarpeeksi sitruunamainen voit lisätä sekaan vielä lisää limen tai sitruunan mehua. Sekoita ja laita vielä jääkaappiin maustumaan n. 30 minuutiksi (vähemmälläkin selviää). Pilko avokado ja lisää sekaan. Noste annoskuppeihin valmiiksi ja säilytä kylmässä tarjoiluun saakka.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…