Siirry pääsisältöön

Melkein kesäinen sade

Tässä eräs ilta tuuli mielettömästi. Naapuritontilla hengaillut 3m x 2m pahvinpalanen leijaili itsekseen välillä todella korkealle. Ulos sijoitetut vitsat (virpomisesta saadut) levittivät myös itse itsensä terassille. Että todella ihastuttava ja miellyttävä sää.
Sitten tuli sade. Sade + tuuli, koko ajan paranee (eli siis ei). Mutta asiaa paransi huomattavasti se, että ainakin näin sisältä katsottuna sade vaikutti kesäiseltä sateelta. Ja miksi niin? Siksi, että ikkunasta näki ulos, kun satoi. Oli niin valoisaa, että välillä mietin, onko joku sijoittanut valonheittimen naapuritontille. Mutta ei, sehän on vain se meidän ikioma valonheitin: aurinko. Kello oli lähes kahdeksan ja sateesta huolimatta ulos näki. Ei tässä voi todeta kuin, että kesä ihan oikeasti tulee. 

Ja kierouden huipentuma. Vesisateen aikana tuli ihan vähän syksyfiilis. Sellainen, että oikeastaan se pimeys on aika kiva. Kynttilän valo, viltti, teemuki jne. No joo, taidan odottaa ensin sen kesän ja ihanan valon ja lämmön ja kaiken sen muun. Mihin ihan pienenä osana liittyy se lomakin (eli oikeasti suurena osana).

Alkaneen kevään kunniaksi pistin myös eräs ilta lenkkarit jalkaan ja lähdin kävelylenkille. Ensin oli hirveän pilvistä, sitten alkoi paistamaan aurinko, joka vaihtui minuutissa vesisateeksi. Vesisade oli kuitenkin sellaista tihkua ja aurinkokin paistoi välillä aina yhtaikaa. Loppu lenkki menikin sitten vesisateen ja auringonpaisteen vaihdellessa. Suomen kesä on siis selkeästi täällä :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…