Siirry pääsisältöön

Porvoo: Sinne

Pääsiäisviikonloppuun mahtui tänä vuonna paljon pieniä juttuja. Yksi niistä oli pikainen 20 tunnin reissu Porvooseen. Varasimme Airbnb:n kautta yksiön keskustassa (miten emme ole aiemmin tätä keksineet, oli nimittäin todella kätevää) ja suuntasimme Porvooseen lauantai-iltapäivällä. Koko reissun päätapahtuma oli mennä syömään Sinneen, mutta toki ehdimme sitä ennen kierrellä hieman vanhaa kaupunkia ja nauttia tunnelmasta.

Mutta siis, se Sinne (kurkkaa sivut täältä). Jos et ole ikinä ollut, niin suuntaa sinne (tai Sinneen), jos vaan mitenkään mahdollista. Tämä oli toinen kerta kyseisessä ravintolassa ja toinenkaan kerta ei tuottanut pettymystä (tällaisia ravintoloita ei ole tiellemme osunut kovin montaa). Ensimmäiseltä kerralta olimme jääneet miettimään jälkkärin salmiakkilastuja ja kysäisimmekin niistä kokilta. Nyt pitääkin kokeilla joskus kotonakin. Lastut olivat nimittäin ainakin aika yksinkertaisen kuuloisia: salmiakkijauhetta marenkiin, joka levitetään ohueksi levyksi pellille ja paistetaan, kuten marenki normaalisti.

Tällä kertaa emme syöneet kyseisiä salmiakkilastuja, sillä valitsimme viiden ruokalajin suositusmenun viinipaketin kera. Ja menuhan oli siis aivan täydellinen. Jos viidestä ruokalajista kolme oli aivan huippua ja loputkin erittäin hyviä, niin ei voi kuin kehua. Sinne onnistui myös tarjoamaan pääruoan, joka ei hävinnyt alkuruoille. Hyvähyvä :)

Mitä me siis söimme? Stenbölen veijarin, joka oli mielettömän hyvä lampaanlihatartar. Nousi ehkä omaksi suosikikseni. Tässä on munaa -annoksen, jossa oli 65-asteiseksi keitetty kananmuna parsan ym kanssa. Nam. Kuningas voittamaton -annos, oli todellakin voittamaton. Kuningasrapua, fenkolia ja omenaa oli lautasella valmiiksi ja tämän jälkeen päälle pinaattifenkolikeittoa. Jotain sanoinkuvaamatonta. Tämä oli H:n suosikki ja mulla pienimmällä mahdollisella erolla kakkonen.

Pääruokana oli ylikypsää vasikan entercotea (Vasikan kohtalo), joka oli tuota täydellistä. Ei voi muuta sanoa. Jälkkärinä oli  sitten Kevään merkit, jossa oli muun muassa koivujäätelöä. Todella toimiva kokonaisuus sekin.

Itsekseni olen päätynyt siihen, että todella hyvän ravintolan merkki on se, kun viinimenun viinit nostavat annoksia vielä hieman paremmiksi. Ja nyt oli juuri sellaiset viinit. Ne täydensivät ja toivat sopivat twistit ruokaan. 

Sinneä ei voin kuin kiittää. Suunnittelimme jo seuraavaa reissua, sillä pitäähän se kolmaskin kerta kokeilla :).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…