Siirry pääsisältöön

Tallinnan ravintoloita: Tuljak sekä Kolm Sibulat

Nyt vihdoin postaus niistä parista Tallinnan ravintolalöydöstä. Viikonloppureissumme (josta tunnelmia voit lukea täältä) sisälsi hyviä ruokia ja niin paljon syömistä, että sunnuntaina oli aavistuksen vyöryvä olo. Mutta oli se kyllä sen arvoista.

Lauantaina suuntasimme ensin lounaalle aivan Telliskiven alkupääähän (eli Telliskiven alueen taakse) Kolm Sibulat -ravintolaan. Olimme tehneet paikkaan pöytävarauksen, mutta ainakaan meidän päivänämme se ei olisi ollut välttämätön. Tilaa nimittäin riitti hyvin. Mutta oli siis siellä muitakin kuin me. 

Kolm Sibulat ihastutti erityisesti alkupaloillaan. Minun ja H:n aasialaissävytteinen lohitartar oli järisyttävän herkullinen. Melkein nuolin lautasenkin. Myös ystäviemme  ribsit olivat herkullisia. Pääruoat olivat ok-tasoa. Nuudelikulhot toimivat ja olivat hyviä, mutta alkupaloille hävisivät mennen tullen.

Illalliselle suuntasimme Tallinnan keskustan ulkopuolelle (Piritan rantatietä ehkä 5 km päähän) Tuljakiin. Tuljak on 2015 uudelleen avattu ravintola, josta on varmaan kesäisin todella hienot näkymät. Tuljak on selkeästi suosittu ja ilman pöytävarausta emme olisi varmasti  sisään mahtuneetkaan. 

Tuljakin vahvuus oli ruoka. Niin alkupalat, pääruoat kuin jälkkäritkin hurmasivat. Alkupaloina ainakin mätitacot sekä jättikatkaravunpyrstöt olivat täydellisiä. Pääruoat yllättivät tällä kertaa erittäin positiivisesti. H:n marmoripihvi oli kuulemma täydellinen; paras pihvi ikinä. Oma ratatouilleni ei näyttänyt niin hyvältä kuin mitä se oli. Jälleen kerran harkitsin lautasen nuolemista. Ihanaa, että kerrankin pääruoat ylsivät alkuruokien tasolle. Näin käy harvoin.
Jälkkärit olivat myös hyviä. Tiramisuni oli positiivisen erilainen tiramisu ja H:n syömä puolikuu oli erittäin suklainen (tummaa sellaista) puolikuu. Tuljakissa oli panostettu selkeästi ruoan esille laittoon. Ystäväni pääruoaksi tilaama kuha oli suorastaan satumetsän keskellä ja puolikuun ulkonäkö oli kyllä puoli ruokaa. 

Tuljak pääsee ehdottomasti tänne vielä uudestaan -ravintoloiden listalle. Täydellinen paikka rafla ei kuitenkaan ollut. Ravintola oli aika hidas, joten kiireellä tänne ei kannata suunnata. Meitä se ei tosin haitannut, juttua riitti vaikka muille jakaa. Tarjoiluhenkilökunnalla oli välillä myös vähän speksit hukassa. Erityisruokavalioihmisellä oli siitä johtuen hieman haastavaa saada itselleen sopivaa syötävää. Mutta kaikesta selvittiin ja palvelu oli joka tapauksessa todella ystävällistä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…