Siirry pääsisältöön

Kivaa GIWAssa

Jossain välissä kevättä juhlistimme ystäväni J: kanssa pian alkavaa kesälomaa. Tosin sään puolesta kesäloma ei tuntunut ollenkaan lähestyvältä. Vuorotellen satoi vettä ja rakeita. Ja oli kylmä ja tuuli kovasti. Mutta onneksi ihastuttavassa korealaisessa ravintola GIWAssa oli lämmintä.

Pöytämme vieressä oli ihanasti lämmittävä patteri ja sopivasti maustettu ruoka lämmitti myös. GIWAn erikoisuus ovat korealaiset bibimbapit. Itse söin kasvisversion kananmunalla ja olihan se hyvää. Bibimbap on kulho, jossa pohjalla on riisiä ja sen päällä sitten kasvikset (ja liha) ja mausteita. Bibimbapin kera oli tarjolla erilaisia kastikkeita, jotka olivat todella herkullisia. Ruoka ei alla olevassa kuvassa näytä mitenkään erityiseltä, mutta hyvää se oli silti. Kulhossa olevat kasvikset ja riisi siis sekoitetaan ja nautitaan sitten.

GIWA oli seesteinen ravintola, jota suuri yleisö ei ole ainakaan ilta-aikaan löytänyt. Syömään mahtuisi tähän Bulevardilla sijaitsevaan ravintolaan ehkä 20 - 30 henkeä kerralla, mutta meidän kanssa oli samaan aikaan syömässä vain 4 muuta. GIWA voisi ehkä mainostaa itseään enemmän kadullekin, koska nyt ainakin itselleni ravintolan ulko-ovi tuli todella yllätyksenä vastaan.

Joka tapauksessa, erittäin vahva suositus tälle ravintolalle. Ai niin, ystäväni söi alkupalaksi kimchiä ja sekin oli todella hyvää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pizzataikina pakkaseen

Tänään on pizzapäivä, tai no pizza-ilta. Tätä varten kaivoin juuri pizzataikinan pakkasesta. Kyllä, pakkasesta. Sinne sen olen muistaakseni tehnyt n. 3 viikkoa sitten. Ja testattu on, tämä taikina todellakin toimii myös pakastamisen jälkeen. Aamulla taikinapallero sulamaan ja illalla se on juuri sopiva leivottavaksi. Taikina toimii aivan normaalisti. Ja taikinan ollessa valmiina pizzasta tulee myös kotona tehtynä todellista pikaruokaa. Jee! (itse taikinan tekemiseen menevää aikaa en voi kyllä sanoa pikaiseksi millään)

Tässä siis ohje taikinaani, johon olen ottanut vinkkejä vähän sieltä sun täältä. Enkä edes muista, että mistä kirjasta tai blogista tai jostain, sain vinkin taikinan laittamisesta pakkaseen.

Pizzataikina (6 - 7 pizzaa)
1 kg durum-vehnäjauhoja
5 dl lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
3 rkl oliiviöljyä
n.10g suolaa

Sekoita hiiva ja suola + lisää joukkoon pari ruokalusikallista kuumaa vettä ja sekoita. Laita suurin osa jauhoista (jätä 2 - 3 dl sivuun) suureen kulhoon ja tee ja…

salaatti pihville

Eräs lauantai-ilta tässä taloudessa herkuteltiin pihvillä. Pihvin kera tarjolla oli Meanwhile in Longfield -blogista bongattu mieletön pippurikastike. Pippurikastiketta valmistui sen verran reilusti, että loppujen lopuksi söin sitä kolmella eri aterialla. Tosin kastiketta tuli aina välillä jatkettua hieman kermalla. Ja herkullista oli.

Pähkäilen usein tarjoamuksia pihvin kanssa. Tällä hetkellä olen päätynyt siihen, että paras vaihtoehto on kuitenkin salaatti. Perunat tai vihannekset tekevät ruoasta hieman raskaan, joten salaatti on juuri sopiva pihvin lisuke. (Myönnettäköön, että ravintolassa ottaisin kyllä jotain muuta... Useimmiten päädyn valkosipuliperunoihin tms.). Parhaimmaksi salaatiksi on viime aikoina päätynyt hyvin yksinkertainen salaatti. Tällainen:

Sopivasti salaattia revittynä lautasille
Kirsikkatomaatteja puolitettuina tai tomaattia pilkottuna päälle
Kurkkua höylätään juustohöylällä kasan päälle
Samoin höylätään parmesania
Päälle ripotellaan paahdettuja pinjansiemeniä
Ja…

Brunssipiknik Vallisaaressa

Näin syksyn kolkutellessa ovella on hyvä palata vielä kesään ja muistella ihanan lämmintä päivää Vallisaaressa. Brunssiryhmämme pakkkasi piknikbrunssikamat laukkuihin ja suuntasi yhden hengen vajauksella (mutta kahdella lapsivieraalla lisättynä) Vallisaareen eräs kaunis kesäaamu.



Vallisaari (ja Kuninkaansaari) olivat pitkään puolustusvoimien omistuksessa, mutta nyt ne ovat siirtyneet Metsähallitukselle ja avautuneet tänä keväänä myös suurelle yleisölle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet saaarista pois 20 vuotta sitten ja suunnilleen yhtä kauan Vallisaari on ollut miehittämätön linnake. Saari on saanutkin olla suhteellisen rauhassa ja se näkyy luonnossa. Puut olivat korkeita, kallioilla kasvoi paljon kukkia, perhoset lentelivät ja linnut sirkuttivat. Vanhaa kylänraittia kävellessä olisi voinut kuvitella olevansa pieneässä maalaiskylässä 50 vuotta sitten. Ja sellainen se kait vähän olikin, saaressa asui nimittäin 50-luvulla parisataa henkeä ja oma kansakoulukin siellä oli.

Vallisaari o…